Tiivistelmä - Ethesis - Sibelius-Akatemia

4.1 Minuus kulttuurisena prosessina
Esi mer kit ku vaa vat mi nän ja iden ti tee tin yh teyt tä ym pä röivään yh teisöön,
kult tuu riin ja käy tän tei siin. Sekä Panu la, Sar ve la et tä Jär ve lä ovat pan neet käyn tiin
sel lai sia toi min ta muo to ja, jois sa osaa mi nen on al ka nut ka sau tua ja ja los tua yh teis -
toi min nas sa mui den kans sa. Esi mer kik si li min ka lais ten tai ”si su kiop pi lai den” mo -
ti vaa tiota ei voi se lit tää vain yk si lön si säi sis tä pro ses seis ta kä sin, vaan vuo ro vai -
ku tuk ses sa opet ta jan ja mui den op pi lai den kans sa on alet tu luo da yh des sä mu sii -
kil lis ta toi min taa, mah dol lis ta maa il maa. On tär ke ää huo ma ta se, et tä suu rin osa
ak ti vi tee teis ta, joi den te ke mi ses tä ih mi set naut ti vat, ei ole al ku jaan kiin nos ta nut
hei tä. Lap si ei syn nyn näi ses ti in nos tu oop pe ra-aa ri ois ta, ru nois ta tai ma te maat ti -
sis ta yh tä löis tä, mut ta so pi vi en op pi mis ko ke mus ten myö tä mel kein mi kä ta han sa
toi min ta voi muo dos tua yk si löl le erit täin mer kit tä väk si. (Bandura 1997,
218–219.)
Huip puosaa mi sen kan nal ta on tär ke ää, et tä yk si lö pää see mu kaan osaa -
misyh teisöön, jos sa hä nen on mah dol lis ta ope tel la yh teisön ta pa aja tel la, pu hua ja
toi mia se kä vä hi tel len omal la toi min nal laan vai kut taa yh teisön ke hi tyk seen. Jos
huip pu tai to jen ke hit ty mi sen kan nal ta on oleel lis ta osal lis tu mi nen asian tun ti jayh -
teisöön ja toi min ta, ni mit täin har joit te lu (ks. Erics son 2003), niin ei vät kö yh -
teisöön osal lis tu mi nen ja toi min ta ole olen nais ta min kä ta han sa sei kan koh dal la,
oli pa ky sees sä kir joit ta mi nen, puu tar han hoi to, skeit tai lu tai lau la mi nen, myös sil -
loin kun tai to ja ke hi te tään lä hin nä har ras tus mie les sä? Toi mi mal la yh des sä tois ten
kans sa ei ole ky sy mys ai no as taan sii tä, et tä on usein haus kem paa teh dä asi oi ta
mui den kans sa ja toi min taan si tou du taan vah vem min. Tämä kin on tär ke ää, mut ta
yh tei sö on olen nai nen myös iden ti tee tin kan nal ta. Yhtei sös sä toi mi mal la ih mi nen
jä sen tää se kä toi min taa et tä it se ään yh des sä mui den kans sa ja suh tees sa mui hin.
Vaik ka ih mi nen toi mi si jos sain ti lan tees sa yk sin, hä nen toi min tan sa ta pah tuu yh -
teisös sä toi min nal le an net ta via merkityksiä vasten.
Jos hen ki lö ei kos kaan kat so esi mer kik si jää kiek ko-ot te lui ta, jouk ku ei den
me nes ty mi set ja hä vi öt tus kin kos ket ta vat hän tä. Toi sin on lai ta in to hi moi sen
oman jouk ku een kan nat ta jan, jo ka tun nis taa pe lin hie noudet ja pu huu niis tä asian -
tun ti ja kie lel lä. Jopa hä nen it se tun ton sa voi nous ta tai las kea jouk ku een me nes tyk -
sen myö tä. Mut ta jos jou tuu pois sul je tuk si vas toin toi vei taan jos tain po ten ti aa li -
ses ti kiin nos ta vas ta käy tän töyh teisös tä, voi ul ko puo li suu den ko ke muk ses ta tul la
ne ga tii vi ses ti la tau tu nut osa iden ti teet tiä, ”olen ul ko puo li nen”. Läpi elä män saa te -
taan vah vas ti muis taa, et tä ei pääs syt esi mer kik si kou lun kuo roon (ks. lu ku 3.2.4)
tai opet ta ja an toi ym mär tää, et tä op pi las ei sel viy dy laa jan ma te ma tii kan kurs sis ta
(Sar ta nen 1999, 39). Koke muk set voi vat ko te loi tua ko vin kiel tei sik si kä si tyk sik si
omis ta ky vyis tä ja ki tey tyä it seä luon neh ti vik si mää reik si ”epä musikaa li nen” tai
”ma te maat ti ses ti lahjaton”.
4.1.2 Taito-, tieto- ja tunnevyöhykkeet itsessä
Tar kas te len nyt it sen pro ses se ja hyö dyn tä en Kur ke lan (1997a) kä sit teis töä it sey -
den tai to vyöhyk kees tä, tie to vyöhyk kees tä ja tun ne vyöhyk kees tä. Kur ke lan ajat te -
lu pe rus tuu psy ko dynamiik kaan, jo ka pe rin tei ses ti pe rus tuu enem män yk si löl li siin
(”si säi siin”) kuin kult tuu ri siin (”ul koi siin”) te ki jöi hin. Tul kit sen täs sä kui ten kin
75