Tiivistelmä - Ethesis - Sibelius-Akatemia

3 Laulamiskulttuurin maisema
Musikaalisuustestikäytäntöjen heikkouksien pohdintaa
Tämän tut ki muk sen kan nal ta olen nai sem paa kuin eri lais ten mu si kaa li suus tes ti -
tyyp pi en 27 tar kas te lu si nän sä on poh tia mu si kaa li suus tes tien ide olo gi aa ja vai ku -
tus ta ope tus käy tän töi hin. Kos ka tois ta mi seen pe rus tu va tes ti tyyp pi liit tyy lau lu tai -
toon, vaa tii tes ti kui ten kin kom men toin tia. Kar ma (2003, 69; 1986, 67) to te aa, et tä
tois ta mi seen pe rus tu vat tes tit ovat Suo mes sa ta val li sin tes ti tyyp pi alem man ta son
mu sii kinope tuk seen va lit ta es sa. Niis sä tut kit ta va lau laa an ne tun mal lin mu kaan
in ter val le ja ja me lo di oi ta se kä tois taa ta put ta mal la ryt mi ai hei ta. Ongel mal lis ta on,
et tä tuot ta mis ky ky, var sin kin lau lu tai to, liit tyy tes tis sä me nes ty mi seen. Lau lu ää -
nen kva li teet ti, jän nit tä mi nen tai ujous saat ta vat vai kut taa tes ti tu lok siin. Ihmi nen
voi esi mer kik si tie tää, mi tä ha lu aa lau laa, mut ta ”ei saa si tä ulos”. Lisäk si on mah -
dol lis ta, et tä jot kut lap set, eri tyi ses ti po jat, ei vät edes suos tu lau la maan.
Lau lu taidon ja mu si kaa li suu den liit tä mi nen yh teen on osa ih mis ten mel ko
ta val lis ta ar kiajat te lua – ja mik sei oli si, kun myös am mat ti lai set mää rit te le vät mu -
si kaa li suut ta lau lu taidon pe rus teel la. TV-do ku men tis sa (1994) ”Me lau lu taidot to -
mat” haas ta tel tu Hilk ka ker too: ”Mul le on us ko tel tu ko ko elä mä ni, et tä olen epä -
musikaa li nen, kos ka en osaa lau laa. Mut ta en pi dä it seä ni epä musikaa lise na, kuu -
len omas sa kin lau lus sa kun se me nee pie leen.” Asian tun ti ja na do ku men tis sa kuul -
tu pro fes so ri Kai Kar ma to te aa, et tä ”var sin kin en nen van haan, toi vot ta vas ti ei niin
pal jon enää ny ky ään, huo nos ti, epä puh taas ti lau la va tuo mit tiin au to maat ti ses ti
epä musikaa lis ten ryh mään”. Kun tois ta mi seen pe rus tu via tes te jä edel leen käy te -
tään laa jal ti, lie nee va li tet ta vas ti niin, et tä epä puh taas ti lau la vat edel leen kar si taan
mah dol li ses ti pel käs tään ke hit ty mät tö män lau lu tai ton sa pe rus teel la mu siik kiopin -
to jen ul ko puo lel le. Tilan ne on pa ra dok saa li nen, kos ka on ylei ses sä tie dos sa, et tä
mo net am mat ti muu si kot ei vät osaa lau laa (mm. Sundberg 1986, 191).
Tes tien ja mu siik kiopin to jen me nes tyk sen tie de tään si tä pait si kor re loivan
hei kos ti. Sil loin kun tes til lä on ha vait tu ole van en nus tusar voa mu sii kil li sen suo -
riu tu mi sen suh teen, jää kui ten kin epä sel väk si, mi kä osuus tes tis sä me nes ty mi ses sä
on en nen tes tiä saa dul la mu sii kil li sel la har jaan nuk sel la. (Leh mann 1997a, Leh -
mann & Erics son 1997, 43 mu kaan.) Lot ti (1988, 49–50) huo maut taa, et tä tes tien
va li di teet ti tut ki muk ses sa vä hem mäl le huo miol le ovat jää neet mo net tes taus ko -
konai suu teen liit ty vät sei kat, joil la voi ol la pal jon kin vai ku tus ta tes tin lop pu tu lok -
seen: ylei set jär jes te lyt, tes taus ti lan teen il ma pii ri, tes taa ji en käyt täy ty mi nen ja
per soonal li set omi nai suu det, tes tat ta van vi reys ti la, mo ti voi tunei suus, jän nit tynei -
syys jne. O´Neill ja Slo bo da (1997) huo ma si vat, et tä luot ta mus tai epä luot ta mus
omiin ky kyi hin vai kut ti tes tis sä me nes ty mi seen riip pu mat ta var si nai ses ta kog ni tii -
27 Musi kaa li suus tes tit voi daan ja kaa kar keas ti kol meen tyyp piin: ato mis ti seen, ko ko nais val tai seen ja tois ta -
mi seen pe rus tu viin tes tei hin. Ato mis ti ses sa tes tis sä mi ta taan kor keu den, pi tuu den, voi mak kuu den ja ää -
nen vä rin erot ta mis ky ky jä ver taa mal la kah ta ään tä toi siin sa. Kokonais val tai ses sa tes ti tyy pis sä ää net esiin -
ty vät to del li sen mu sii kin yh teydes sä ja saa te taan ky syä esi mer kik si, mi kä esi te tyis tä ka dens seis ta päät tyi
too ni kaan, kum pi mu sii kin kat kel ma on ”kau niim pi” jne. (Kar ma 1993, 1–2.) Käsit te len tois ta mi seen pe -
rus tu vaa tyyp piä ly hy es ti teks tis sä. Kap pa lees sa 7.2.2 esit te len Kar man au di tii vi seen struk tu roin ti ky kyyn
pe rus tu van tes tin, kos ka tes ta sin tut ki muk sen osal lis tu jat ky sei sel lä tes til lä en nen en sim mäis tä ope tus jak -
soa ja sen päät teek si.
52