Tiivistelmä - Ethesis - Sibelius-Akatemia

5.7 Melodioiden laulamisen oppimisen vaiheista
lo dias kee mat lap sel la ovat usein las ke via, laa ju del taan sup pei ta se kä pi tuu del taan
ly hen ty nei tä. Lau lun muis te taan pa rem min sa no jen mu kaan. Kun skee man laa juus
on aluk si noin ters si, se laa jene nee kvar tin ja kvin tin kaut ta niin, et tä kuu si vuoti -
aal la se on noin seks tin laa jui nen. Hah mos kee mat ei vät kui ten kaan ete ne suo ra vii -
vai ses ti pie nem mis tä in ter val leis ta suu rem piin. Parem min kin ta pah tuu seu raa vas -
ti: Kun lap si op pii luo tet ta vas ti lau la maan vaik ka pa kvart ti hy pyn, hän al kaa osa ta
täyt tää as kel ku lul la ters si hy pyn vä lin. Vas taa vas ti kun kvint ti hyp py al kaa ol la hal -
lus sa, hän osaa täyt tää kvar tin suu rui sen vä lin as kel ku luil la. Täl lai nen ”ta kai -
sin-täy tä” -lii ke näyt tää jat ku van kun nes hah mos kee ma on seks tin laa jui nen.
Isom mat in ter val lit, joi ta ei vie lä hal li ta, pyr ki vät siis aluk si su pis tu maan ja pie -
nem mät in ter val lit puo les taan jos kus laa jen tu maan, mah dol li ses ti sii hen in ter val -
liin, jon ka lap si on juu ri op pi mas sa. Yksit täi set sä vel kor keudet toi saal ta eriy ty vät,
toi saal ta sta bi loi tu vat täs sä ke hi tys proses sis sa. Vähi tel len hah mos kee mo jen laa -
jen tu mi sen myö tä al kaa muo dos tua tar kem pi vas taa vuus mal li lau lun ja lap sen lau -
lun sä vel kor keuk si en vä lil le. Kun lap si al kaa hal li ta seks tin in ter val lin, to na li tee tin
tun tu ma va kiin tuu ja lap si pys tyy tois ta maan sä vel kor keuk sia il man, et tä sä vel la ji
vaih tuu. Kukaan lap sis ta ei lau la nut ok taa via en nen kuu det ta ikä vuot ta, jo ten jos
lau lus sa esiin tyi seks tiä laa jem pi in ter val li, se ta val li ses ti su pis tui seks tin suu rui -
sek si. Kuu den–seit se män ikä vuo den tie noil la lap set ovat ta val li ses ti saa vut ta neet
edel lä ku va tun pro ses sin avul la tun tu man to naa li ses ta jär jes tel mäs tä ja myös ok -
taa vi-in ter val li ale taan hal li ta. Tut ki jat ar ve le vat, et tä kou lun alet tua lap sis ta tu lee
kui ten kin usein ujo ja niin lau la mi ses sa kuin esi mer kik si piir tä mi ses sä kin. Lap set
al ka vat eh kä sel vem min kuin ai kai sem min tie dos taa nii tä kult tuu ri sia mal le ja, joi -
ta hei dän ole te taan noudattavan tuotoksissaan. (Davidson 1994, 106–123.)
Kun Fred rik so nin (1994) tut ki al le kol mi vuoti ai den päi vä ko ti las ten spon -
taa nei ta lau lu toisin to ja, hän to te si, et tä lap si pys tyi jä sen tä mään lau lu toisin ton sa
al ku pe räis tä lau lua lä hei ses ti muis tut ta vak si noin kah den ja puo len tai kol men
vuo den iäs sä. Tämän ikäi nen lap si on jo sel keä si al ka nut sa mais tua ym pä ris tön sä
lau lui hin, si ten et tä hän si säis tää län si mai sen to na li tee tin tär keim mät lai na lai suu -
det. Tut ki mus tu lok set vah vis ti vat ai kai sem pia tu lok sia lap sen frag men taa ri ses ta
ta vas ta pro ses soi da me lo di an ai nek sia. Melo di an kaar rosele men tit or ga ni soi tui vat
sel keäs ti ero tet ta vik si ku vi oik si jo ko si ten, et tä niis sä tois tui tiet ty ske maat ti nen
mal li tai si ten, et tä mi tään sys te ma tiik kaa or ga ni soi tu mi ses sa ei ole ha vait ta vis sa –
to sin jot kut toi sin not oli vat to del la ly hyi tä, mi kä hait ta si tar kas te lua. Toi sin nois sa
to teu tui vat, vaik ka kin ele men taa ri sel la ta sol la, mal li lau lun mu kai set hyp py–hy -
pyn täyt tö-mal li ja li ne aa ri sen me lo di an pro ses soin ti. Lap set pys tyi vät ta voit ta -
maan joi ta kin yk sit täi siä ää nen kor keuk sia frag ment tien si säl lä ja or ga ni soi maan
kak si tai kol me me lo diahah moa mer ki tyk sel li sek si ko ko naisuu dek si to na li tee tin
kui ten kin vaih tues sa frag ment tien vä lil lä. Lap sil la oli ta pa na yh dis tel lä toi sin nois -
sa frag ment te ja eri lau luis ta, ja liik keet näyt ti vät sää te le vän toi sin non tuot ta mis ta
niin, et tä useim mi ten ko ko lap sen ke ho liik kui. Täs sä iäs sä lap set ei vät vie lä lau la -
neet mie lel lään yh des sä, mi kä voi joh tua sii tä, et tä jo kai nen lap si lau laa omi en eri -
lais ten ko ke mus ten sa kaut ta. Tut ki ja ar ve lee, et tä me lo di an yleis piir tei den rep -
resen toi tu mi seen lap sen mie les sä vai kut ta vat mo net te ki jät ku ten ko din kult tuu ri -
taus ta, päi vä ko din mu siik ki kas va tuk sen mal lit ja mediamallit. (Fredrikson 1994,
abstrakti, 217–221.)
103