Tiivistelmä - Ethesis - Sibelius-Akatemia

8 Muutokset laulutaidossa
hän edus ti kin Pri cen (2000, 363–369) luo kit te luun näh den lä hes var mo ja lau la jia,
kun taas Emma ja Roo sa edus ti vat mo du loivia tai epä var mo ja lau la jia (ks. lu ku
2.4). Koh ta lai sen läh tö tason hen ki löil lä oli si ten jon kin ver ran se kä tuot ta mis- et tä
hahmottamislukkoja.
Tun ne- ja us ko mus lu kot vai kut ti vat voi mak kail ta. Ään tä käy tet tiin hil jaa,
aras ti ja lau la mis ta jän ni tet tiin. He us koi vat, et tei vät osaa lau laa ja epäi li vät mah -
dol li suut taan op pia lau la maan.
Hyvä lähtötaso
Sekä Annin et tä Vee ran suo ri tus in ter val li- ja me lo diates teis sä oli sel väs ti yli kes -
kiar von. Ääniala oli kum mal la kin yli ok taa vin ja lau la mi nen su jui ku ta kuin kin
nuo til leen. Ensim mäi ses sä tai to tes tis sä he pys tyi vät lau la maan osan me lo di ois ta
myös il man pia non tai opet ta jan ää nen tu kea, Vee ra mel kein kol me teh tä vää nel -
jäs tä ja Anni yh den teh tä vän. Oma va lin tai nen lau lu kin su jui mel ko hy vin. Pri cen
(2000, 363–369) luo kit te lus sa kum pi kin edus ti var mo ja lau la jia (ks. lu ku 2.4).
Kuten kai kil la muil la, hei dän kin lau lu ää nen sä kva li teet ti oli hil jai nen ja ar -
ka. He jän nit ti vät lau la mis ta ja us koi vat, et tei vät osaa lau laa, se kä epäi li vät mah -
dol li suuk si aan op pia lau la maan. Hyvän läh tö tason omaa vil la tuot ta mis lu kot oli vat
vä häi siä, hah mot ta mis luk ko ja ei oi ke as taan ol lut ha vait ta vis sa, mut ta tun ne- ja us -
ko mus lu kot vai kut ti vat yh tä voi mak kail ta kuin kai kil la muil la kin. Tun ne- ja us ko -
mus luk ko jen voi mak kuu den ta kia oli pe rus tel tua ot taa myös nä mä opis ke li jat mu -
kaan projektiin.
8.2 Laulutaidon muutosten tarkastelu
Kaik ki en osal lis tu ji en lau lu tai to pa ra ni pro jek tin ai ka na. Tai don ke hit ty mi nen tu li
esiin ää nialan laa jene mi ses sa, ky vys sä lau laa in ter val le ja, soin tu ja ja lau lu ja pa -
rem min nuo til leen, ää nen vah vis tu mi ses sa ja sii nä, et tä lau la mi seen liit ty neet ar -
kuus ja jän nit tä mi nen vä heni vät. Äänialan laa jenemis ta ta pah tui ni men omaan
ylös päin, mi kä mah dol lis taa lau la mi sen ta val li ses ti käy te tyis tä sä vel la jeis ta. Vaik -
ka ää nialat vai kut ti vat lop pu ti lan tees sa koh ta lai sen va kiin tu neil ta, il me ni useim -
mil la edel leen han ka luuk sia tuot taa ää nialan ää ri päis sä ole via sä vel kor keuk sia.
Pro jek tin alus sa oli ta val lis ta, et tä hy vän läh tö tason ja jos sain mää rin myös
koh ta lai sen läh tö tason omaa vat pys tyi vät tois ta maan juu ri an ne tun mal li ää nen tai
juu ri lau la man sa ää nen sa mal ta kor keudel ta, muil la sä vel kor keus useim mi ten
muut tui. Pro jek tin lop pues sa sa man sä vel kor keu den tois ta mi nen ää nialan va kiin -
tuneim mil la kor keuk sil la on nis tui ai na kin opet ta jan tar kan pa laut teen (KR, know -
led ge of re sults) avul la kai kil ta. Tämä tar koit taa, et tä opet ta ja sa nal li ses ti tai kä del -
lä näyt tä en oh ja si ”ylem mäs”, ”alem mas” tai ”oi kein”. Näin toi mi en jo kai nen pys -
tyi kuu le maan, kor jaa maan ja tar ken ta maan lau la mi aan ää niä. Wel chin (1985)
skee ma teo rias saan esit tä mä vä lit tö män ul ko puo li sen an ta man pa laut teen (KR)
suo ri tus ta pa ran ta va vai ku tus tu li siis pro jek tis sa sel väs ti esiin (ks. luku 5.8.1).
162