Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
10.2 Tonaalisen kartan puutteellisuus<br />
nä myös muil la: Ei mul la oo mi tään kä si tys tä nois ta kor keuk sis ta. Ei ole mi tään si -<br />
säis tä mit ta-as teik koa, jol la voi si ar vi oi da, mi kä sen [sä ve len] pi täi si ol la. Tie tyl lä<br />
ta paa kyl lä kuu len ne kor keudet, mut ta sit ten kuu le mi sen ja ää nen muo dos tuk sen<br />
vä lil lä ei oo sel lais ta yh teyt tä. Taval laan kuu len, mi kä sen pi tä si ol la, sit mä en<br />
muis ta täl lai ses ta vie raam mas ta sä ve les tä. (Vil le, 4.2.2000.) Juho pu hui ”aa vis ta -<br />
mi ses ta”. Lau let tu aan sä vel kul kua alas päin, hän jäi poh ti maan: En yh tään tie dä,<br />
aa vis tan ko si tä [hy pyn suu ruut ta]. Peri aat tees sa vä hän niin kuin aa vis tan si tä, et<br />
mi kä se on ja mä otan sit ten vää rin, et mä en osaa ot taa tar peek si alas si tä.<br />
(11.2.2000) Mut ta jo kol men yk si tyis tun nin jäl keen Juho lau loi yh des sä pia non<br />
ää ni mal lin kans sa mel ko tar kas ti ja su ju vas ti (M=40) eri läh tö tasoil ta ku viota<br />
do–re–mi–re–do–ti–do. (17.3.2000). Saman tyyp pi nen ke hi tys oli kuul ta vis sa kai -<br />
kil la. Arvai lu seu raa vas ta sä ve les tä tun tui vä henevän, ja ti lal le tu li il mei ses ti jon -<br />
kin lai nen im plisiit ti nen kä si tys in ter val leis ta. Tämä tie tys ti edis ti ää nen sää te lyn<br />
pre fonato ris ta ohjausta (ks. Sundberg, 1986, 71, luku 6.2).<br />
Nuo tin lu ku tai to ja sä vel jär jes tel män kä sit tei den tun te mi nen hel pot ta vat<br />
hah mo tus-, muis ta mis- ja tuot ta mis proses sia (Slo bo da, 1990, 5). Tämän tut ki muk -<br />
sen osal lis tu jis ta Anni, Iida, Lau ra, Vee ra ja Eetu oli vat lap se na ot ta neet pia no tun -<br />
te ja, mut ta ai no as taan Iida, Lau ra ja Eetu osa si vat nuo tit. Eetu oli ai no a na jat ka nut<br />
soit ta mis ta ja osa si soit taa se kä nuo teis ta et tä soin tu mer keis tä. Vil le oli nuo re na ot -<br />
ta nut jon kin ai kaa klas si sen ki ta ran tun te ja ja oli sa no jen sa mu kaan op pi nut vi rit tä -<br />
mään ki ta ran kor va kuu lol ta. Har ras tus oli lop pu nut kui ten kin jo muu ta ma vuo si -<br />
kym men sitten.<br />
Sai vai ku tel man, et tä niil lä kin, jot ka osa si vat lu kea nuot te ja, tai to oli eril -<br />
lään lau la mi ses ta. Esi mer kik si Lau ra muis ti, et tä pia no tun nil la ei lau let tu lain kaan.<br />
Eetu oli kes kit ty nyt ai no as taan soit ta mi seen, kos ka per hees sä oli aja tel tu, et tä lau -<br />
la mi nen ei hä nel tä su ju. Täl lai nen mu sii kin pirs to mi nen tiu kas ti omiin aluei siin sa<br />
ei tun nu mie lek kääl tä, kun aja tel laan mu sii kin op pi mi sen muis ti me kanis me ja (ks.<br />
esim. Lou hi vuori 1990, 55; Ander son 1995, 180–190). Musii kin hal tuunot toa hel -<br />
pot tai si mah dol li sim man mo ni puo li nen lä hes ty mi nen mu siik kiin, siis soit ta en,<br />
lau la en tai vaik ka tans si en. Liit tyy hän esi mer kik si lap sil la spon taaniin lau la mi -<br />
seen ylei ses ti liik ku mi nen, ku ten Fred rik son (1994, 220) totesi.<br />
Pro jek tin alus sa ja en sim mäis ten kuu kausi en ajan lau le tut in ter val lit tai me -<br />
lo di at oli vat hah mo na usein oi ke an suun tai sia, mut ta in ter val lit jäi vät epä mää räi -<br />
sik si ja epä tar koik si ja in ter val lit yleen sä su pis tui vat. Nämä piir teet ovat tyy pil li siä<br />
lap sen lau la mis ke hi tyk sen alus sa ja luon neh ti vat to den nä köi ses ti myös har jaan tu -<br />
mat to mi en ai kuis ten me lo di an hah mot ta mis ta (David son 1994, 111–126 ). Kos ka<br />
lau lu tai to pro jek tin ai ka na kui ten kin pa ra ni, täy tyi näh däk se ni muo dos tua to naa li -<br />
seen jär jes tel mään pe rus tu via skee mo ja, on han lau la mi nen ni mit täin sen het ki sen<br />
skee man ke hi tysas teen va ras sa (David son 1994, 113). Lau la mis toi min ta ja lau la -<br />
mi sen ha vain to syk li (ks. Neis ser 1982, 24–32) to den nä köi ses ti vah vis ti vat toi sian -<br />
sa, min kä voi olet taa vai kut ta neen vas ta vuo roi ses ti mo to ris ten skee mo jen<br />
(Schmidt 1975, 235; 1982, 438–440) ja pa laute me kanis mi en (Welch 1985)<br />
vahvistumiseen.<br />
Eräs tär keä har joi tus ta pa oli sol misoin ti. Kun sa ma in ter val li ai na liit tyy sa -<br />
moi hin lau lunimiin, ar ve lin saa ta van ta val laan ”mit ta kep pe jä” to naa li sel le kar tal -<br />
le. Sävel taso ja konk re tisoi tiin li säk si kä si mer keil lä, mi kä li ne hel pot ti vat lau la -<br />
191
Change language