Tiivistelmä - Ethesis - Sibelius-Akatemia

10.3 Sävel- ja melodiamuisti
8,5/9). Iidan yk sit täis ten ää ni en lau la mi sen vai keut ta on vai kea tul ki ta ole mas sa
ole van tie don va ras sa. Sen si jaan me lo diateh tä vi en osal ta ajat te len näin: Luvun
10.2 lo pus sa esi tin poh din to ja sii tä, et tä rep resen taa ti ot to naa li ses ta jär jes tel mäs tä
oli si vat eh kä ol leet vah vem pia ma ta lal la ää ni alu eel la läh tö ti lan tees sa. Iida han oli
saa nut pa lautet ta myös pro jek tin ul ko puo li sel ta opet ta jal ta, et tä hän lau laa lii an
ma ta lal ta, mut ta oi kein. Tär ke ää Iidan lau la mis ke hi tyk sen ko ko naisuu den kan nal -
ta oli si ten se, et tä vii mei ses sä tai to tes tis sä, jos sa hän siis lau loi me lo di at muis tin -
va rai ses ti, hän lau loi kor keam mal ta kuin en sim mäi ses sä tes tis sä. Muu tok set oli -
vat: 1. me lo dia B-duu ri C-duu ri, 2. me lo dia A-duu ri H-duu ri, 3. me lo dia h-mol li e-
mol li ja 4. me lo dia c-mol li e-mol li. Tul kin ta ni on, et tä hä nen to naa li nen kart tan sa,
ts. ha vain to- ja mo to ri nen skee ma me kanis min sa, oli hie man laa jen tu nut ää nialan
laa jene mi sen myö tä. Edel li ses sä lu vus sa 10.3.1 to te sin kui ten kin 12 hen gen ar vi -
oi neen vi deoesi tyk sen pe rus teel la Iidan lau la neen jos sain mää rin tar kem min pro -
jek tin alus sa. Mik si vi deoesi tyk ses sä lau la mis tark kuus näyt ti hei ken ty neen? Seli -
tys saat taa ol la sii nä, et tä vi deol la ar vi oi ta va lau lu ”Kii tos, kun tä hän päi vään as ti”
on pi tem pi ja am bi tuk sel taan laa jem pi kuin yk sit täi nen tai to tes ti me lo dia. Ero sä -
vel la jeis sa en sim mäi sen ja toi sen vi de oin nin vä lil lä oli kvint ti, eli suu rem pi kuin
erot tai to tes ti me lo di ois sa. Siten vi deo teh tä vä oli vaa ti vam pi kuin tai to tes ti me lo di -
at, mi kä se lit täi si lau la mis tark kuu den lie vän hei ken ty mi sen videotehtävässä
lukuvuoden opiskelun jälkeen.
Perin teis ten lau lu har joi tus ten tar koi tus on läm mi tel lä ää nieli mis töä var -
sinai sia lau lu teh tä viä var ten (lii te 17, koh ta 1). Nii den te ke mi nen edel lyt tää jä sen -
ty nei tä skee mo ja har joit te lu ku vi ois ta si ten, et tä riit tä vän muis tiedus tuk sen tur vin
on mah dol lis ta suh teel li sen au to maat ti ses ti lau laa ha lut tu ku vio. Tyy pil li siä läm -
mit te lysävel kul ku ja ovat ylös- ja alas päi set kol misoin nut, as teik ko ku lut kvin tin tai
ok taa vin alu eel la tai vaik ka pa kul ku c–e–g–c–h–g–f–d–c, jos sa too ni kal le ra ken -
tu van kol misoin nun kaut ta pa la taan vii den nen as teen sep ti misoin nun kaut ta too ni -
kaan. Edis tyneim mät lau la jat, Anni, Vee ra ja Eetu, hyö tyi vät pro jek tin lop pu puo -
lel la eni ten täl lais ten sä vel kul ku jen ää nen läm mit te ly teh tä väs tä. He pys tyi vät jo
kes kit ty mään ää nen tuot to ta van pa ran ta mi seen pelk ki en sä vel tasojen tark kuu teen
kes kit ty mi sen ase mes ta. Muil la sä vel ku vi ot ei vät ol leet vie lä au to maa ti on ta sol la,
jo ten hei dän ää nen läm mit te lyn sä teh tiin usein imp ro visoi den va paa na ää nen tuot -
to na eri sävelkorkeuksilta.
10.3.3 Auditiivisten mielikuvien harjoittelu
On to det tu, et tä sä ve len tai soin nun etu kä teen ku vit te le mi nen no peut taa ja tar ken -
taa reak tiota (Zator re 1996, 30–31). Kuvit te le mishar joit te lu edel lyt tää kui ten kin
ai kai sem pia fyy si siä suo ri tus ko ke muk sia (Kari & Suon pe rä 1983, 3–4). Lau -
lunope tuk ses sa mie li ku vi en käyt tö on ta val lis ta. Nii den avul la et si tään ää nen laa -
tua ja tuot to ta paa pa ran ta via vai ku tuk sia. Kun täs sä tut ki muk ses sa ko keil tiin joi -
den kin osal lis tu ji en kans sa si säis tä kuu le mis ta (Hola han ym. 2000), oli pää asial -
lise na ta voit tee na kui ten kin in ter val li en tark kuu den pa ran ta mi nen. Syk syl lä 2000
teh tiin mo nen vaa ti mat to man läh tö tason lau la jan kans sa seu raa van kal tai sia har joi -
tuk sia. Esi mer kit ovat har joit te lu ti lan teis ta Vil len kans sa (18.9.2000).
197