Tiivistelmä - Ethesis - Sibelius-Akatemia

11 Subjektiiviset laulamiskokemukset
11.4 Projektin ilmapiiri
Kuvai lin al ka vaa työs ken te lyä osal lis tu jil le poh dis ke le mal la si tä ää neen en sim -
mäi ses sä ko koon tu mi ses sa lo ka kuus sa 1999. Poh dis ke lu liit tyi pyr ki myk seen luo -
da sel lai nen työs ken te lyil ma pii ri, jo ka sal lii omaan ää neen tu tus tu mis ta ja eri lai sia
lau la mis ko kei lu ja vail la ab so luut ti sia on nis tu mis kri tee rei tä. Jut te lin näin:
Tämä on toi min ta tut ki mus, jo ka tar koit taa si tä, et tä läh de tään yh des -
sä ko kei leen eri lai sia asi oi ta ja mä oon yh tä pal jon tut ki ja na, val -
men ta ja na ja opis ke li ja na. Tätä voi ku va ta myös tut ki mus mat kak si.
Me lä he tään nyt kul le kin just ikiomal la ai nut laa tui sel la ta val la it sel le
tun te mat to mil le alu eil le. Me tar vi taan sii hen tois tem me tu kea… Tut -
ki mus mat ka eh kä niin ku omaan it seen, ää neen, omaan pu hu mi seen,
omaan lau la mi seen. Mil lais ta sul la on täs sä ryh mäs sä, ei voi tie tää.
Se on jän nit tä vää, ja mil lai nen esiin ty jä jo ku on, tai muu ta, ei voi tie -
tää, jol lei läh de täl le tut ki mus mat kal le, se on se point ti. Et se pro ses si
on oleel li nen, lop pu tu los ta ei voi tie tää oi kees taan min kään suh teen.
Jos me voi tais, sa no taan ute li ain sil min ja kor vin ol la lii ken tees sä.
Tähän liit tyy myös se, et tä ihan tie toi ses ti ja tie dos ta mat to mas ti ope -
tel tais an ta maan en nen kaik kea it sel lem me hy vää ja kan nus ta vaa pa -
lautet ta. Ei ole oi ke aa ja vää rää ta paa teh dä näi tä jut tu ja. Jokai nen
ete nee sil lä tah dil la kun ete nee ja sii hen suun taan kun ete nee. Ja mä
hei tän ide oi ta il maan, et tä kan nat tai si ko keil la täl lai ja mi täs jos teh -
täis tol lai. Raken ne taan sil lai his sun kis sun vas ta vuo roi sek si pro ses -
sik si ja ka to taan, mi tä läh tee syn ty mään.
Yhden pu heen vuo ron vai ku tus työs ken te lyil ma pii riin on tie ten kin pie ni ja sa no jen
mer ki tys si tä pait si konk re tisoi tuu vas ta vä hi tel len mat kan var rel la – mi kä li toi mi -
taan sa no tun mu kai ses ti. Ensim mäi sen ope tus pe riodin, jo ka koos tui ai no as taan
ryh mä ta paa mi sis ta, lop pues sa jou lu kuus sa 1999 tun tui, et tä oli pääs ty hy vään al -
kuun, mut ta et tä op pi mi nen jää ko vin kes ken, jos pro jek ti lop puu. Alun pe rin oli
suun ni tel ma na työs ken nel lä vain kym me nen viik koa ryh män kans sa. Kun tar jo sin
jat ko mah dol li suut ta, kaik ki oli vat sii hen ha luk kai ta. Kos ka kiel tei sen soit to tun nin
il ma pii rin on to det tu ole van erit täin mer kit se väs ti yh teydes sä ma ta laan opis ke lu -
mo ti vaa ti oon (Antti la 2000, iv, v), voi pää tel lä syk syn ko ke mus ten ol leen riit tä vän
myön tei siä, jot ta ha lut tiin jat kaa työs ken te lyä. Itse olin ko ke nut il ma pii rin hy vä nä,
mut ta voi han ol la, et tä opet ta jan ja tut ki jan roo leis sa ni en ta voit ta nut mui den tun -
te muk sia. Sik si tun tui tär keäl tä ky syä, mi tä osal lis tu jat pro jek tin il ma pii ris tä ajat -
te li vat.
Opis ke li jat kir joit ti vat va paa muo toi ses ti vuo den 2000 alus sa aja tuk si aan
sii tä, mi kä pro jek tin il ma pii ris sä oli hy vää tai huo noa, mit kä sei kat oli si vat voi neet
hai ta ta tai pa ran taa il ma pii riä se kä mis tä il ma pii ris sä hei dän mie les tään on ky se.
Samas sa yh teydes sä he poh ti vat myös pa laut tee seen liit ty viä ky sy myk siä. (Ilma -
pii ri- ja pa laute kysely, lii te 10)
222