Tiivistelmä - Ethesis - Sibelius-Akatemia

5.2 Representoituminen ja skeemat
haal ta ylös” -pro ses sit edus ta vat yri tys tä luo da jär jes tys tä to del li suu teen het ki het -
kel tä. Ilman ole tus ta niis tä olisi kin vai kea se lit tää, mik si ko ke mus tie tys sä ti lan -
tees sa ei py sy (ai van) sa man laise na ker ras ta toi seen. (Mandler 1984, 57.)
Musiikin rakenneosat ja representaatiot
Län si mai ses sa mu sii kis sa on käy tös sä ra ken tei ta, joi den ole te taan luo van pe rus tan
jä sen ty neel le mu siik ki ko ke muk sel le. 59 Perin tei ses ti käy te tään ra jal lis ta mää rää sä -
vel kor keuk sia, ja usein niis tä on käy tös sä vain tie tyn to naa li sen kes kuk sen ym pä -
ril le kuu lu vat sä ve let, jot ka muo dos ta vat sä vel as teikon. Säve las teik ko pe rus tuu 12
sä ve len jär jes tel mäl le, jos sa sä vel kor keudet erot tu vat toi sis taan puo lisäve las ke -
leel la ja muo dos ta vat län si mai ses sa mu sii kis sa ylei sim min käy tös sä ole van ta sa vi -
rei sen jär jes tel män. Kah den puo lisäve len pääs sä toi sis taan ole vi en sä ve li en taa -
juuk si en suh de on va kio, eli as teik ko on lo ga rit mi nen. Puo lisäve las kel voi daan il -
mais ta 100 sent ti nä. Sävel la ji eli to na li teet ti tar koit taa sä vel kor keuk si en or ga ni -
soi tu mis ta to naa li sen kes kuk sen, as teikon too ni kan ym pä ril le. (Dow ling 1994,
180; Burns 1999, 215–217.) Kog ni tii vi set skee mat ja ka te go ri at vai kut ta vat voi -
mak kaas ti sä vel kor keuk si en ha vait se mi seen (Krum hansl 2000, 167).
Melo dia voi daan mää ri tel lä yk sit täi sis tä sä vel kor keuk sis ta muo dos tu vak si
jat ku mok si, jo ka on jär jes tet ty es teet ti ses ti mu si kaa li sek si ko ko naisuu dek si. Me -
lo di an ha vait se mi ses sa vai kut ta vat sel lai set hah mo psy ko lo gi an lait kuin lä hei -
syys, jat ku vuus ja sa man kal tai suus. Melo di an hah mo on jat ku mo, jo ka muis tut taa
al ku pe räi sen me lo di an in ter val li en hah mo ja. Jos tu tun sä vel män sä ve let esi te tään
sa tun nai sis ta ok taa veis ta, on sä vel mää lä hes mah do ton tun nis taa, kos ka ok taa -
vierot vää ris tä vät hah moa, lä hei syy den ja jat ku vuu den vai ku tel maa. Trans ponoin -
ti tar koit taa me lo di an siir tä mis tä toi seen sä vel la jiin me lo di an in ter val li en py sy es sä
sa moi na. (Dow ling 1994, 173–174, 180.)
Kap pa le al kaa ja lop puu usein too ni kaan. Muut as teikon sä ve let ovat hie -
rark ki ses sa suh tees sa too ni kaan vii den nen ja kol man nen sä ve len ol les sa tär keäm -
piä kuin muut as teikon sä ve let. Näi den kol men sä ve len muo dos ta ma kol misoin tu
an taa vah van sä vel la ji tun tu man, ja kol misoin tu muo dos taa kin kor keam man ta soi -
sen hie rark ki sen yk si kön, jo ka on enem män kuin in ter val lien sa sum ma. Musiik -
kitra di ti on sään nön mu kai suu det muo dos tu vat rep resen taa ti oik si to naa li ses ta jär -
jes tel mäs tä. (Shu ter-Dyson & Gab riel 1981, 246; Krum hansl 1990, 50; Peretz
1993, 23.) Siten me lo di an muis ta mi nen ei pe rus tu yk sit täi siin sä ve liin vaan mu sii -
kil lis ten ra ken ne osi en ku ten as teikon, har moni an ja sä vel la jin hah mot ta mi seen
mu sii kil lis ta ra ken net ta luo vi na te ki jöi nä (Krum hansl 2000, 171). Kut sun täl lais ta
mu sii kil li sen ma te ri aa lin hah mot ta mis ta tu lososios sa kap pa lees sa 10.2 to naa li sek -
si kar tak si. Sil lä viit taan siis mu sii kil lis ta ma te ri aa lia jä sen tä viin ske maat ti siin rep -
59 Ei ole sel vää, et tä mu siik ki ko ke mus jä sen tyi si ni men omaan mu sii kin teo ri aan poh jau tu vi en kä sit teel lis ten
il mi öi den va ras sa. Cook (1994) esit tää, et tä mu siik ki psy ko lo gi an tut ki jat kri tii kit tö mäs ti so vel ta vat jo tain
mu sii kin te oreet tis ta kä si tet tä ku ten esi mer kik si to naa li sen jär jes tel män hie rar ki aa mu sii kin psy ko lo gis ten
pro ses si en tut ki muk ses sa.
95