Tiivistelmä - Ethesis - Sibelius-Akatemia

5 Musiikin prosessointiin
liittyvästä kognitiivisesta
toiminnasta
Musi ko lo gian, et no mu si ko lo gi an, mu sii kin kas va tuk sen ja myös sel lais ten tie -
teenalo jen ku ten tie to jen kä sit te lyn, ling vis tii kan, so sio lo gi an tai fi lo so fi an pii ris sä
on näh tä vis sä kas va vaa kiin nos tus ta mu siik ki psy ko lo gi sia ky sy myk siä koh taan.
Tut ki mus nä kö kul mia on mo nia, esi mer kik si psy ko fysiik ka, hah mo psy ko lo gia, in -
for maa ti on pro ses soin ti teo riat, emoo ti oi den psy ko lo gia tai kog ni tii vi nen neu ro tie -
de. (Krum hansl 2000, 159.) Aikai sem min mu sii kil li sen ai nek sen pro ses soin tia ei
pi det ty niin kään it se näi se nä kog ni tii vise na osa-alu ee na, vaan se näh tiin erään -
laise na mui den, pe rus ta vam man laa tuis ten kog ni tii vis ten pro ses si en li säk kee nä.
Nyky tut ki mus an taa kui ten kin pe rus tei ta olet taa, et tä mu sii kin pro ses soin ti pe rus -
tuu eriy ty nei siin ja eri kois tu nei siin her mos tol li siin toi min toi hin ja et tä jo kai sel la
ih mi sel lä voi ol la po ten ti aa li sen mu sii kin pro ses soin nin me kanis mi. (Peretz &
Hyde 2003, 362; myös Cross 2001.)
Musii kin kuun te le mi nen ja muis ta mi nen se kä tuot ta mi nen lau la en, soit ta en
tai sä vel tä en edel lyt tää mo ni mut kai sia men taa li sia ra ken tei ta ja pro ses se ja. Kog ni -
tii vi sen mu siik ki psy ko lo gi an ta voit tee na on yrit tää ku va ta, mil lais ten si säis ten
pro ses si en ja rep resen taa ti oi den kaut ta tä mä ta pah tuu. Tut ki mus tar jo aa run saas ti
haas tei ta. Jos tut ki muk ses sa käy tet tä vä mu sii kil li nen ma te ri aa li on ko vin yk sin -
ker tais ta, voi ku va mu sii kin pro ses soin nis ta vää ris tyä. Esi mer kik si se li tys mal lit,
jot ka pe rus tu vat ir ral li sia sä ve liä, sa tun nai sia sä vel yh dis tel miä tai si ni ääniä 53 käyt -
tä viin tut ki muk siin, ei vät vält tä mät tä ker ro sii tä, mi tä ta pah tuu, kun ih mi nen kuun -
te lee Beet ho ve nin sin foni aa. Toi saal ta to del li nen mu siik ki tes ti ma te ri aa li na si säl -
tää niin pal jon osa te ki jöi tä, et tä vai ku tus suh tei den jäl jit tä mi nen on ta vat to man vai -
ke aa. Sitä pait si mu siik ki so vel tuu huo nos ti sa nal li ses ti ku vat ta vak si. Aina ei edes
am mat ti lai sil la ole hal lus saan mu sii kin ana lysoin nin kiel tä, ja vaik ka yh tei nen ter -
mino lo gia löy tyisi kin, kä sit tei den viit taus suh teet voi vat ol la mo ni mer ki tyk si siä.
Myös kin, jos ta voi te on tut kia si säi siä pro ses se ja jon kin ul koi sen käyt täy ty mi sen
pe rus teel la, mi ten ar vi oi da va li di teet tia? Mihin pro ses siin ja mil lä ta val la kyt key -
tyy tut kit ta va reak tio, esi mer kik si mu sii kin kir joit ta mi nen, soit ta mi nen tai lau la -
mi nen? (Krum hansl 1990, 6,7.) Oman vä rin sä tut ki mushaas tei den kir joon tuo ky -
sy mys mu sii kin tyy li la jis ta, kos ka mu sii kin kog ni ti oi den tut ki mus on pe rus tu nut
lä hes yk sin omaan län si mai seen mu siik ki kä si tyk seen (Moi sa la 1993, 51). Ter -
vanie men (21.5.2004) mu kaan mu sii kin kog ni ti oi den suh teel li sen nuo ri tut ki mus -
53 Sini äänis sä ei ole yläsäve liä jo ten, ne poik kea vat olen nai ses ti pe rin tei sil lä inst ru men teil la tuo te tuis ta ää nis -
tä (Shu ter-Dyson & Gab riel 1981, 239).
90