Tiivistelmä - Ethesis - Sibelius-Akatemia

6 Äänentuoton fysiologinen perusta
1996, 53). Fysio lo gi ses sa ää nialas sa 79 mie hil lä on to det ta vis sa re kis te risiir ty mää
alu eel la h–f (123–175 Hz) (Nado lecz ny 1923 & Preiss ler, 1939 Tit ze 1994, 265 ja
Son ni nen 1989–90, 7 mu kaan). Myös pu he ää nes sä ra jat mo daa li- ja fal set ti re kis te -
ri en vä lil lä voi vat ol la var sin liu ku via ja pääl lek käi siä. Sävel kor keus vaih te lu alue
mie hil lä on mo daa li re kis te ris sä 75–500 Hz ja fal set ti re kis te ris sä 150–750 Hz.
Vaih te lu alue nai sil la on vas taa vas ti mo daa li re kis te ris sä 130–750 Hz ja fal set ti re -
kis te ris sä 220–1700 Hz. (Lauk ka nen & Lei no 1999, 46 tut ki musyh teen ve to.)
Taval li sim min 2. re kis te ri on vah va, kos ka ih mi nen käyt tää pää asias sa si tä
ko ko ai kui sen ikän sä pu hues saan, nai set lä hin nä pie nen ok taa vin ja mie het lä hin nä
suu ren ok taa vin aluet ta. Siten har jaan tu mat to man lau la jan voi ol la aluk si vai kea
tuot taa 3. re kis te rin ää niä, ja nii hin tot tu mi nen voi kes tää kau an. On myös mah dol -
lis ta, et tä hän lau laa ko ko naan jo ko ras kaas sa tai ke vy es sä re kis te ris sä. Käyt tä mä -
tön re kis te ri voi tun tua kuu lu van suo ras taan eri hen ki löl le, ja hän löy tää käyt tä -
mät tö män re kis te rin aluk si vain sat tu mal ta. Eri tyi ses ti mie hen kor vis sa oma fal set -
to ää ni saat taa kuu los taa ou dol ta. (Ven nard 1967, 73; Brown 1996, 54–56.)
Ras kaan ja ke vy en re kis te rin vaih dos liit tyy muu tok siin ää ni huu li en vä räh -
te lyä sää te le vi en li has ten ak tii vi suu des sa. Mitä ras kaam pi re kis te ri, si tä suu rem pi
on vo ca lik sen suh teel li nen ak ti vi teet ti. Rekis te rin muut tues sa ras kaas ta re kis te ris -
tä ke vyee seen vo ca lik sen ak ti vi teet ti vä he nee, ja vas taa vas ti siir ryt tä es sä ras kaa -
seen re kis te riin sen ak ti vi teet ti kas vaa. (Hira no 1988, 58, 59.) Voca lis ja ct-li has
ovat an ta gonis ti sia li hak sia. Siten, jos sä vel kor keus nou see, mut ta vo ca lik sen ak ti -
vi teet ti ei li sään ny sa man ai kai ses ti ct-ak ti vi tee tin kans sa, ta pah tuu siir ty mä ke vy -
em pään re kis te rin. (Hira no 1988, 61.) Myös ää nen voi mak kuus ja re kis te ri ovat
riip pu vai sia toi sis taan. Jos lau la ja su pis taa voi mak kaas ti ää ni huu lia toi siin sa lä -
hen tä viä li hak sia, eri tyi ses ti vo ca lis ta voi mis taak seen ään tä, re kis te ri py syy ras -
kaa na tai pyr kii sii hen. Vas taa vas ti ää nen voi mak kuu den vä henemi nen suun taa re -
kis te riä ke vyee seen päin. (Hira no 1988, 64, 66.)
Kevy es sä (pää-) re kis te ris sä vo ca lis ei sa not ta vas ti vas tus ta ct-li hak sen ää -
ni huu lia pi den tä vää ja ohen ta vaa vai ku tus ta; ohen tu mi nen liit tyy myös vo ca lik sen
ren tou tu mi seen (Lauk ka nen 10.2.2004). Lähin nä ää ni huul ten ylä reunat vä räh te le -
vät ja vä räh te ly amp li tu di on pie nem pi kuin rin ta ää nes sä. Glot tis sul keu tuu vain
het kek si tai ei sul keu du lain kaan. (Ros sing 1990, 359.) Fal set to ää nes sä vo ca lis on
ren tou tu nut, glot tis ei sul keu du ko ko naan ja ää ni kuu los taa ke vy el tä ja vuo toi sel ta
(Brown 1996, 54). Lauk ka sen (1995, 16) mu kaan mo daa li re kis te ris sä ää ni huu li en
jän ni tysas te – ja vä häi ses sä mää rin myös sub glot taa li nen pai ne – mää rää vä räh te -
ly taa juut ta. Kun ää ni huu li en jän ni tysas te kas vaa, vä räh te ly taa juus Fo kas vaa, eli
ää nen kor keus nou see. Se, mi ten ää ni huul ten vä räh te ly taa juus fal se tos sa mää räy -
tyy, ei ole sel vää. On esi mer kik si esi tet ty, et tä se saat taa liit tyä sub glot taa li sen pai -
neen ja glot tik sen lä pi kul ke van vir tauk sen mää rään. Ct-li hak sen roo li on epä sel -
79 Fysio lo gi nen ää niala kä sit tää kaik ki sä vel kor keudet ma ta lim mis ta mu rah duk sis ta kor keim piin vin kaisui -
hin. Se on siis laa jem pi kuin lau lu ää niala, jo hon hy väk sy tään vain lau lul ta kuu los ta vat sä vel kor keudet.
(Lauk ka nen & Lei no 1999, 52, 53.)
122