Tiivistelmä - Ethesis - Sibelius-Akatemia

9.3 Äänialan yhteys nuotilleen laulamiseen
lis tu ja to te si al ku haas tat te lus sa: Lau lan mie les tä ni huo nos ti…. Kor keam mal le me -
ne vät lau lut on to si vai kei ta. Osal lis tu jat ei vät ol leet vuo siin tai vuo si kym meniin
juu ri kaan lau la neet tai lau la neet vä hän ja hil jai sel la ää nel lä. Siten voi olet taa vain
pu he alu een tuot ta mi ses ta vas taa vi en me kanis mi en ol leen käy tös sä. Sen si jaan nii -
den ää ni me kanis mi en, jot ka vas taa vat lau la mi ses sa tar vit ta vi en kor keam pi en ää -
ni en tuot ta mi ses ta, voi aja tel la hei ken ty neen se kä toi min taa oh jaa vi en skee mo jen
et tä li has ten ta sol la.
Kape an ää nialan ta kia kai kil la osal lis tu jil la oli sa man tyyp pi nen on gel ma:
ää ni lop pui lä hes tyys tin ylös päin men tä es sä ää nialan ylä ra jal la, ja vaik ka lau lun
me lo dia oli si jat ku nut ylös päin, ei ol lut muu ta mah dol li suut ta kuin kään tyä lau la -
maan alas päin. Otan esi mer kik si Iidan ja Eetun.
Jou lu kuus sa 1999 Iida (vaa ti ma ton läh tö ta so) ker toi, kuin ka teo lo gi sen tie -
de kun nan li tur gi sen lau lu kurs sin ve tä jä oli sa no nut hä nen lau la van lii an ma ta lal -
ta, mut ta oi kein. Tut ki mus pe riodin alus sa Iidan ää niala oli e–e 1 , siis mel ko laa ja
mut ta lä hin nä pu he alu een kä sit tä vä. Lau lu ään tä e 1: n ylä puo lel la ei ol lut ole mas sa;
kun lau lun sä vel kul ku vei ylös päin e 1: n ta sos ta, hän jat koi lau la mis ta sii hen suun -
taan, jo hon pys tyi, alas päin. Pro jek tin alus sa Iida lau loi il man pia non tai muun ää -
nen tu kea lau lun ”Kii tos kun tä hän aa muun as ti” A-duu ris sa (jol loin ylin sä vel lau -
lus sa on d 1 ) sä vel tark kuu del taan pa rem min kuin tou ko kuus sa 2000 lau la es saan sa -
man lau lun kvint tiä kor keam mal ta E-duu ris sa, jol loin ylin sä vel lau lus sa on a 1 .
Sinän sä ne ga tii vi nen muu tos se lit tyy mie les tä ni po si tii vi sel la sei kal la, ää nialan
laa jen tu mi sel la ylös päin. Sävel tasojen sää te ly kor keam mal la sä vel tasol la ei kui -
ten kaan ol lut eh ti nyt riit tä väs ti va kiin tua, ja tu los oli sä vel puh tau den kan nal ta hei -
kom pi. Vai keudet voi vat joh tua mo nis ta te ki jöis tä, esi mer kik si han ka luu des ta ero -
tel la tar kas ti kor keam pia sä vel taso ja an ne tus ta mal lis ta ja/tai omas ta ää nes tä se kä
re kis te ri vaih dok seen liit ty vis tä on gel mis ta.
Ääninäyte 2 (Eetu, 10.3.2000)
Eetu (koh ta lai nen läh tö ta so) har joit te li toi sel la ope tus jak sol la ”Kes ki-Suo men ko -
tiseu tu lau lua” (nuo tin nos on liit tees sä 19). Lau lun am bi tus on laa ja, ok taa vi +
kvart ti. Lau loim me lau lua yh des sä Es-duu ris sa. Tah dit 1–4 Eetu lau loi ko ko ajan
ala vi rei ses ti ja ylin ää ni, jo hon hän ulot tui oli as (b:n ase mes ta). Tah dit 5–8, joi den
sä vel kul ku on sa ma kuin en sim mäi sel lä ri vil lä, hän lau loi tar kem min. Ehkä en sim -
mäi set tah dit 1–4 oli vat ikään kuin har joit te lua, jo ka aut toi seu raa vi en tah tien lau -
la mi ses sa. Kui ten kin ylin ää ni oli jäl leen vain as. Tah din 8 lo pus sa huo mautin
”ylem mäs”. Tah din 9 aloi tus nuot tei hin (c 1 ) hän ei ai van yl tä nyt, mut ta lau loi tah -
din 9 sä ve len b oi kein. Myös tah din 10 lo pus sa huo mautin ”ylem mäs”, mut ta tah -
din 11 aloi tus nuotit (c 1 ) jäi vät edel leen vä hän ala vi rei sik si sa moin kuin tah dis sa 9.
Loput ää net sa no jen ”Keu ruun ja Kuu han ka” koh dal la oli vat oi kein, mut ta sä keen
vii mei nen ää ni f oli vää rin. Tah dit 13–14 hän lau loi noin ters siä alem paa kuin oi -
kea sä vel kul ku, mut ta sai taas kiin ni lä hes oi keas ta b-sä ve les tä tah din 15 alus sa ja
lau loi lo pun koh tuul li sen tar kas ti.
Lau la mi sen kes kei nen on gel ma oli ol lut Eetun kin koh dal la ma ta la ja ka pea
ää niala. Har jaan tu mat to ma na ja epä var ma na hän ei ol lut osan nut ai kai sem min luo -
tet ta vas ti pa la ta oi ke aan sä vel kul kuun sil loin kun ää niala oli si me lo di an kor keam -
175