Tiivistelmä - Ethesis - Sibelius-Akatemia

5.7 Melodioiden laulamisen oppimisen vaiheista
oma per soonal li nen pa nok sen sa li sää mäl lä sä vel tä jän run koon pin ta ker ros. 69 Lou -
hi vuori hyö dyn tää Ander so nin ACT-teo ri aa to de tes saan, et tä tie don vas taan ot ta -
mis ta, hah mot ta mis ta ja muis ta mis ta voi edesaut taa se, et tä tie toa pro ses soi daan
useal la eri ta val la. 70 Siten sä vel mi en op pi mis ta voi hel pot taa se, et tä sä vel kor keuk -
siin lii te tään se kä vi su aa li sia et tä spa ti aa li sia ele ment te jä. Näin ta pah tuu käy tet tä -
es sä un ka ri lai sen sä vel ta pai lu menetel män mu kai ses ti käsimerkkejä. (Louhivuori
1990, 55–56.)
Lau lusuzu ki-ope tus on esi merk ki sii tä, kuin ka lau la mis ke hi tyk sen no peu tu -
mi seen voi har joit te lul la ja myön tei sen ym pä ris tön avul la vai kut taa. Mene tel män
ke hit tä jä Päi vi Kuk ka mä ki (2000, 25–26, 29, 54; 2002, 15–16) ra por toi, kuin ka
lau lusuzu ki-ope tuk seen osal lis tu neet lap set lau loi vat jo 1,5-vuo ti ai na jo pa noin
ok taa vin laa jui sia lau lu ja, jois sa oli in ter val li hyp py jä. Las ten ym pä ris töön kuu lui
mu siik kia jo si kiö ai ka na, kos ka äi dit osal lis tui vat ras kaus ai ka na su zu ki lau lu ryh -
mään, jos sa kuun nel tiin klas sis ta mu siik kia ja lau let tiin. Vas tasyn ty neet vau vat
jat koi vat he ti syn ty män sä jäl keen äi tien sä kans sa lau lu ryh mäs sä. Suu rin osa ryh -
mään osal lis tu neis ta äi deis tä tu li mu kaan neu vo lan suo rit ta man ar von nan kaut ta.
Las ten van hem pi en tu los ten kes kiar vo Kar man mu si kaa li suus tes tis sä (1990) oli
väes tön hyvää keskitasoa.
5.7.1 Harjaantumattomien aikuisten melodian
hahmottaminen
Musii kil li ses ti har jaan tu mat to mi en ai kuis ten me lo di an hah mot ta mis ta ja muis ta -
mis ta ei ole pal jon tut kit tu. David so nin (1994) tut ki mus an taa viit tei tä sii tä, et tä
vai heet tois tai si vat lap sil la näh tä vää ke hi tys tä. Hänen mu kaan sa huo mat ta va osa
mu sii kil li ses ti har jaan tu mat to mis ta ai kui sis ta lau laa ”Pal jon on nea vaan” -lau lun
ot ta mat ta huo mi oon sen to del lis ta sä vel kul kua. Samoin kuin pie net lap set, he su -
pis ta vat kol man nen sä keen ok taa vi hy pyn tyy pil li ses ti kvin tin tai seks tin suu rui -
sek si. Kap pa le lop puu usein läh tö ää nien ta sol le ja sä vel la ji tun tu ma ka to aa. Lau lun
am bi tus su pis tuu si ten noin kvin tin alu eel le. Melo di an hah mo kui ten kin säi lyy ku -
ten lap sil la kin. Melo dia lau le taan sa maan ta paan ker ras ta toi seen. Jos lau la jat
kuun te le vat oman esi tyk sen sä nau hal ta, toi set heis tä saat ta vat huo ma ta, et tä ”ää ni
ei men nyt tar peek si ylös” tai et tä ”jou duin lo pus sa har haan”, mut ta ei vät sii tä huo -
li mat ta ky ke ne kor jaa maan lau la mis taan uu sin tayri tyk ses sä. (David son 1994,
125–126.) David son ei mai nit se si tä mah dol li suut ta, et tä ky vyt tö myys lau laa
kvint tiä laa jem mal la ää ni alu eel la voi joh tua myös kur kun pään ta son on gel mis ta,
69 Lou hi vuoren (1990, 45) mu kaan voi myös ky syä, on ko yli pään sä syy tä pyr kiä opet ta maan ih mi siä lau la -
maan tu tut lau lut sa mal la ta val la. Hän to te aa, et tä ta val li sil la luo kil la tä hän ta voit tee seen ei usein kaan pääs -
tä ei kä ter vees ti työ hön sä suh tau tu va opet ta ja ta voit tee seen py ri. Vuo den ai ka na ei ny kyi sil lä tun ti mää ril lä
ko vin mon ta lau lua saa tai si val miik si.
70 On esi mer kik si sel vää, et tä sä vel män op pi mi nen ta pah tuu no peam min, jos op pi ja voi lau laa si tä pel kän
kuu lon va rai sen muis te le mi sen ase mes ta (Joy ner 1969, 121).
105