Tiivistelmä - Ethesis - Sibelius-Akatemia

5.6 Musiikin prosessoinnin eroista harjaantuneiden ja
teet, me lo diahah mon, in ter val lit ja as teikon. Tun nis ta mi nen no jaa pää asias sa me -
lo di seen, ei ryt mi seen or ga ni saa ti oon, ja on eril li nen myös sa no jen tun nis ta mi ses -
ta. Pelk kä hah mo vih jaa, mis tä sä vel mäs tä on ky se, kos ka voi tun nis taa sä vel män,
jos sa in ter val lit ei vät ole koh dal laan. Kriit ti nen in for maa tio si säl tyy kui ten kin in -
ter val lei hin ja nii den to naa li seen tul kin taan. Sävel kor keuk si en hah mot ta mi nen
suh tees sa toi siin sa, ts. in ter val li en hah mot ta mi nen, hei jas taa kuu li jan to naa lis ta
tie tä mys tä. Tie tä mys viit taa skee moi hin, joi hin si säl tyy in for maa tiota län si mai sen
to naa li sen jär jes tel män mah dol li sis ta sä vel kor keuk sis ta ja nii den yh dis tä mis sään -
nöis tä. Ne muo dos ta vat ha vain toa ja muis ta mis ta or ga ni soi via ka te go ri oi ta. Täl lai -
nen sä vel mäsanakir ja on mie les tä ni ver rat ta vis sa pit kä kes toi seen sä vel mä muis -
tiin, jon ka jä sen ty nyt or ga ni saa tio aut taa hah mot ta maan ja muis ta maan pit kiä kin
sä vel miä Erics so nin ja Delaneyn (2003) ehdottamalla LT-WM-tavalla.
5.6 Musiikin prosessoinnin eroista
harjaantuneiden ja harjaantumattomien
välillä
Kun tut ki taan mu sii kil li sen ai nek sen kog ni tii vi sia pro ses se ja, on tär ke ää miel tää,
tut ki taan ko mu sii kil li ses ti har jaan tu nei ta vai har jaan tu mat to mia. Smit hin mu kaan
sel lai nen kog ni tii vis ten pro ses si en tut ki mus, jo ka pe rus tuu ide aa lin, sen si tii vi sen
kuun te li jan pro to tyyp piin, ei ole vält tä mät tä yleis tet tä vis sä no viisei hin, jot ka
edus ta vat suur ta enem mis töä mu sii kin kuun te li jois ta. Esi mer kik si voi daan ky syä,
et tä kun Deutsch (1982, 272) esit tää ”ole van sel vää, et tä ok taa vil la ero te tut sä vel -
kor keudet ha vai taan vah vas ti sa man kal tai si na”,niin mil lai siin kuu li joi hin ja kuin -
ka mo niin väit tä mä so vel tuu. (Smith 1997, 240.) 66
Erot mu sii kil li ses ti har jaan tu nei den ja har jaan tu mat to mi en ta vas sa kuun -
nel la mu siik kia ovat huo mat ta via mo nes sa suh tees sa. Smith (1997) esit tää tut ki -
mus kat sauk ses saan seu raa via ha vain to ja. Novii sit ei vät kuu le ok taa ve ja sa man -
kal tai sem pi na kuin ei-ok taa ve ja; ne ei vät kuu los ta unisonol ta, ts. he ei vät ha vait se
ok taa viek vi va lens sia. Inter val li en tun nis ta mi nen ja erot te lu on myös heik koa, kos -
ka no viiseil ta näyt tää puut tu van ha vain non to naa li seen jär jes tel mään ank ku roi vat
kiin ne koh dat ei vät kä he osoi ta ka te go ris ta ha vait se mis ta. Kos ka re fe rens si to naa li -
seen jär jes tel mään on puut teel li nen, he ei vät myös kään hah mo ta, mi kä as teikon
66 Poh din taa ei hel po ta se, et tä tut ki musar tik ke leis sa saa te taan mai ni ta yli mal kai ses ti koe hen ki löi den ol leen
”muu si koi ta”, ”am mat ti muu si koi ta”, ”har ras te li joi ta”, ”ei-muu si koi ta”, ”ei-am mat ti lai sia”, ”no viise ja”
mää rit te le mät tä tar kem min, mi tä il maisuil la tar koi te taan. Käy tän täs sä Smit hiin (1997) vii ta tes sa ni ter miä
no vii si, jol la hän tar koit taa har jaan tu mat to mia kuu li joi ta vas ta koh ta na sen si tii vi sel le har jaan tu neel le kuu li -
jal le. Kos ka no vii si-sa naa käy te tään kir jal li suu des sa pal jon, esi tän vie lä Elliot tin (1995, 70–71) mää ri tel -
män sii tä. Elliott mää rit te lee no vii sin Drey fus & Drey fu sia (1986) mu kail len seu raa vas ti: Novii sil la voi ol la
hie man for maa lia mu sii kil lis ta se kä toi min nal lis ta, ta cit-tie don luon teis ta tie tä mis tä. Mut ta no vii sin mu sii -
kil li nen ajat te lu pe rus tuu yri tyk seen ja ereh dyk seen, ei vie lä ajat te luun toi min nas sa (thin king in ac ti on).
Kos ka hä nel lä ei ole in for maa lis ta, imp res sionis tis ta tai me ta kog ni tii vis ta tie toa, hä nen toi min tan sa jää yk -
sit täis ten, lo kaa li en ta pah tu mi en ta sol le, ei kä hän näe mu sii kil lis ta met sää puil ta.
101