Tiivistelmä - Ethesis - Sibelius-Akatemia

12 Laulamiskulttuurin mahdolliset maailmat
Omien tun tei den ja tun te muk si en tun nis ta mi nen on osa op pi mis ta. On an -
net ta va ai kaa ke hol lis ten ta pah tu mi en ku ten hen gi tyk sen tark kai luun tai vaik ka pa
omi en mie li ku vi en poh din taan.
Valit se pal jon sel lai sia har joi tuk sia ja teh tä viä, jois sa ei ole oi kein tai vää rin
-ulot tu vuut ta. Täl lai sia har joi tuk sia ovat mm. eri lai set imp ro vi sa to ri set teh tä vät,
jois sa ei lau le ta ol len kaan tai nuo til leen lau la mi nen ei ole ta voit tee na. Har joi tuk set
tar jo a vat mah dol li suu den tu tus tua ää nen eri ulot tu vuuk siin: voi mak kuu teen, sä -
vel kor keuk siin ja eri sä vyi hin. Vaik ka lau la mi nen ei su jui si lain kaan nuo til leen,
voi daan har joi tel la mui ta seik ko ja ku ten voi mak kuu den vaih te lua, sel ke ää ar ti ku -
laa tiota, lau lun sanoja jne.
Yhdis te le lii ket tä ja ään tä. Käy tä myös eri ais ti pii re jä hy väk si; ää niä ja lau -
la mis ta voi näh dä, tun tea, hais tel la tai mais tel la ja syn ty nei tä mie li ku via voi muo -
ka ta. Täl lai set teh tä vät ovat usein omi aan va paut ta maan il maisua ja an ta maan uu -
sia nä kö kul mia omaan ää neen ja omaan ko ke muk seen.
Roh kai se opis ke li joi ta vä hi tel len tu le maan esiin omal la ää nel lä myös yk si -
nään il man ryh män tu kea, mut ta ei en nen kuin opis ke li ja on it se sii hen val mis.
Anna ai kaa. Kysees sä on pro ses si; jos jo tain ei ta pah du nyt, se ei tar koi ta si tä, et tei -
kö kos kaan ta pah tui si.
Käy tä liit teen 17 har joit tei ta ti lan tee seen so pi val la luo val la ta val la. Luo it se
ryh män kans sa uu sia har joi tuk sia, teh tä viä ja leik ke jä. Mitään har joi tus ta ei pi dä
teh dä lo put to miin.
Yhteenveto
Edel lä olen luon nos tel lut oh jenuoria osit tain var sin ylei sel lä ta sol la ja mo net neu -
vois ta ovat to den nä köi ses ti so pi via mi hin ta han sa ope tus ti lan tee seen. Mikä sit ten
on oleel lisin ta epä var mo jen lau la ji en kans sa työs ken nel tä es sä, jot ta ke hit ty mis tä
nuo til leen lau la mi sen tai dos sa ta pah tui si? Kysy mys on ai heel li nen, mut ta sii hen
on vai kea, el lei mah do ton vas ta ta mi ten kään yk siselit tei ses ti. Opis ke li jan tai dot,
hä nen kä si tyk sen sä tai dois taan ja op pi mis mah dol li suuk sis taan, ai kai sem mat ko -
ke muk sen sa jne. vai kut ta vat olen nai ses ti sii hen, mil lai sel la ta val la ja mil lai sin har -
joi tuk sin hä nen kans saan kan nat taa ede tä. Esi mer kik si liit tees sä 17 esi tet ty jä har -
joi tuk sia ja aja tuk sia on si ten so vel let ta va luo vas ti. Nii den pai no ar vo ja hyö dyl li -
syys vaih te lee sen mu kaan, mil lai sis ta han ka luuk sis ta kun kin ke hit ty vän lau la jan
koh dal la on ky se. Luon nol li ses ti myös opet ta jan omat miel ty myk set sa ne le vat si -
tä, min kä tyyp pi set har joit teet hän ko kee luon te vim mik si. On siis to det ta va, et tä ei
ole ole mas sa yleis pä te vää oh jet ta ”kun näin teet, opit lau la maan”! Mal lis ta voi
poi mia kui ten kin muu ta mia seik ko ja, joi den mer ki tys ke hit ty vi en lau la ji en kan -
nal ta on to den nä köi ses ti eri tyi sen tär keä. Täl lai sia seik ko ja ovat:
Tuot ta mi sen han ka luuk si en voit ta mi ses sa eri lai set ää ni leikit (imp ro visaa ti -
ot) vail la nuo til leen lau la mi sen vaa ti mus ta (ks. lii te 17) aut ta vat ää nialaa laa -
jenemaan. Nii den avul la lau la ja op pii tuot ta maan ja kuun te le maan ää nen sä eri lai -
sia kor keuk sia ja sä vy jä.
Hah mot ta mi sen han ka luuk si en lie vene mi sen kan nal ta on tär ke ää, et tä aluk -
si har joi tel laan si ten, et tä opet ta ja yh tyy lau la maan tai soit ta maan opis ke li jan lau -
la maa sä vel tä. Opis ke li ja op pii vä hi tel len tun nis ta maan, mil tä tun tuu ja kuu los taa,
252