Tiivistelmä - Ethesis - Sibelius-Akatemia

10 Havaintoja musiikin prosessointiin liittyvien kognitiivisten
Opet ta ja lau laa do-mi-so-mi-do. Lau lam me sa man yh des sä. Vil le lau laa sa -
man hil jaa mie les sään. Vil le lau laa sa man yk si nään. Mikä li sä vel ta so täl löin hor -
jah te li, lau loim me uu del leen yh des sä tai otim me ko ko har joi tuk sen uu del leen.
Toi si naan Vil le pys tyi jo lau la maan yk si nään pi tem män sä vel ku lun ku ten
mi–re–do / mi–re–do / ti–ti–la–ti / do–do /. Keno vii va osoit taa tah ti vii vaa. Muut
sä ve let ovat nel jäsosanuot te ja pait si do-sä ve let, jot ka ovat puo linuot te ja. Käsi -
merk ki en mu kaan ot ta mi nen aut toi Vil len lau la mis ta, ja hän käyt ti kä si merk ke jä
myös sil loin kun lau loi hil jaa mie les sään. Käsi mer kit ha vain nol lis ti vat sä vel kor -
keus muu tok sia ja jä sen si vät myös lau la mi sen ryt miä. Har joi tus vaa ti suur ta kes kit -
ty mis tä, mut ta koet tiin yleen sä kiin nos ta va na ja hyö dyl lise nä. Har joi tus ta oli mie -
le käs tä ryh tyä te ke mään kui ten kin vas ta noin vuo den opis ke lun jäl keen, kos ka sii -
hen men nes sä oli saa tu fyy si siä lau la mis ko ke muk sia. Kos ka har joi tuk ses sa ”ulos -
laulet tu jen” in ter val li en tark kuus ja sä vel la ji tun tu ma oli usein koh tuul li sen hy vä,
myös mie len si säi sen hil jaa lau la mi sen voi olet taa ol leen koh tuul li sen tark kaa.
Tämän voi eh kä tul ki ta mu sii kil lis ta ma te ri aa lia jä sen tä vi en skeemojen
vahvistumiseksi.
10.4 Laulamisen motorisena suorituksena
tarkastelu
Lau la mi seen ja soit ta mi seen on vai kea so vel taa sel lai sia tai don op pi mi sen
teo reet ti sia mal le ja, joi den läh tö koh ta on dek la ra tii vi ses sa (Ander son, 1995) ja/tai
kog ni tii vi ses sa (Fitts, 1962) tie tä mi ses sä ja muis ta mi ses sa, kos ka mu siik ki ja
muu sik kous il mene vät pri maa ris ti toi min nas sa, mu sii kil li ses sa te ke mi ses sä, ei vät
ajat te lus sa tai sa nois sa (Elliott, 1995). Kos ka tä män tut ki muk sen en si si jaise na ta -
voit tee na oli lau lu taidot to muu den kar toit ta mi nen il miö nä ja so pi vi en pe da go gis -
ten toi min ta käy tän tö jen ke hit tä mi nen, ra jaan vaa ti van ja vä hän tut ki tun lau la mi -
sen mo to ris ten ulot tu vuuk si en tar kas te lun joi hin kin yk sit täi siin huomioihin.
Useim pi en lau la ji en kans sa oli vält tä mä tön tä eri tyi ses ti pro jek tin al ku puo -
lel la har joi tel la hi taas ti. Vain läh tö tasol taan par hai ta no pea tem po ei hai tan nut.
Tämä on mie les tä ni ym mär ret tä vää. Yksin ker tai nen reak tio, esi mer kik si la bo ra to -
riokoeti lan tees sa na pin pai na mi nen vas tauk se na är syk kee seen, vie noin 300–500
ms ai kaa. Jos opet ta jan soit ta ma mal li ete nee M = 60, se tar koit taa yh tä är sy ket tä
se kun nis sa. Mikä li ha lut tu toi min ta, esi mer kik si mal lin mu ka na lau la mi nen, on
täy sin au to maat tis ta, ei ole vai ke aa lau laa vaik ka pa as teik ko kul kua tah dis sa M =
120, eli kak si sä vel tä se kun nis sa. Mut ta kun hen ki lön se kä ha vain to- et tä mo to ri set
pro ses sit ovat har jaan tu mat to mia, kum pi kin vie suh teel li ses ti pal jon ai kaa. Kos ka
to naa li nen kart ta oli ole tet ta vas ti osal lis tu jil la puut teel li nen ei kä esi mer kik si ka te -
go ri nen ha vait se mi nen lie ne hel pot ta nut ma te ri aa lin jä sen tä mis tä, jo kai nen sä vel
täy tyi eh kä pro ses soi da yk si tel len vail la ko ko naisuu den hah mot ta mis ta hel pot ta -
vaa ja no peut ta vaa to naa lis ta kart taa. Edel lä ku va sin hi das ta kuun te le mis- ja tuot -
ta mishar joit te lua Nikon (ää ninäyte 4) ja Juhon (”Par tisaanivals si”, lu ku 10.3.2)
kans sa. Vähi tel len pro jek tin myö tä lau la mi sen tark kuus pa ran tui ja toi min -
tanopeus ylei ses ti ot ta en kas voi. Tämä osoit ta nee toi min to jen au to ma tisoi tu mis ta
198