Tiivistelmä - Ethesis - Sibelius-Akatemia

12.4 Pedagoginen malli ”Laulutaidon tukitikkaat”
vas ti sii hen, us koo ko opis ke li ja ai dos ti va lin ta mah dol li suuk siin sa se kä sii hen, mi -
ten hän ti lan net ta kai ken kaik ki aan tul kit see.
Jos opis ke li ja ko kee epä on nis tuneen sa, opet ta jan on otet ta va ko ke mus to -
des ta. Mut ta se on suh teutet ta va ko ko naisuu teen – usein op pi mis proses sis sa men -
nään kak si as kel ta eteen päin ja yk si taak se päin. Opet ta jan tu lee aut taa opis ke li jaa
tie dos ta maan, et tä tai don op pi mi nen ja sen au to ma tisoi tu mi nen vie ai kaa ja vaa tii
ta val li ses ti kym me nien tai sa to jen tun tien har joit te lua. Opis ke li ja voi her mos tua
it seen sä, kun tun tuu, et tä mi kään ei on nis tu. Muis tu ta opis ke li jaa sii tä, mi tä on jo
opit tu, ja et tä ih mi nen ei on nek si ole nap pia pai na mal la toi mi va ko ne. Jokai nen
ete nee omas sa tah dis saan, jo ta ei voi vä ki sin nopeuttaa.
Myön nä omat ereh dyk se si. Opet ta juu teen liit tyy hel pos ti vaa ti mus, et tä
opet ta jan on tie det tä vä ja osat ta va kaik ki. Kaik ki voi pai suu den ku lis sin yl lä pi tä mi -
nen vie kui ten kin ener gi aa ja iloa työs tä, kos ka ai na tu lee vas taan ti lan tei ta, jois sa
te kee vir hei tä tai ei toi mi vii saas ti. Vir hei den pai no las ti pie ne nee, kun pyr kii mah -
dol li sim man pian kä sit te le mään ne mah dol li sim man avoi mes ti asi an osais ten kans -
sa.
Huu mo ri. Nau ra mi nen ja lei kin las ke mi nen tuo ke veyt tä työs ken te lyyn.
Kos ka iloi suus ei syn ny pa kot ta mal la, on pa ras ta, et tä opet ta ja ei ota it se ään lii an
va ka vas ti: ”Joka osaa it sel leen nau raa, sil tä ei tu le elä mäs sä hu pia puu tu man”.
Nau ru ei kos kaan saa koh dis tua osal lis tu jiin tai hei dän te ke misiin sä mi tä töiväs sä
sä vys sä.
Ryh män ho mo geeni suus. On hy vä, jos ryh män osaa mis ta so on suh teel li sen
sa man kal tai nen. Jos mu ka na on lau la jia, joil la ei ole var si nai ses ti on gel mia nuo til -
leen lau la mi ses sa, toi set voi vat ko kea osaa mat to muut ta ja toi set eh kä tur hau tua.
Kartoitus
Kun työs ken te lee opis ke li jan kans sa kah des taan, saa vä hi tel len tar kem min kuin
ryh mä ti lan tees sa sel koa sii tä, mil lai sis ta vai keuk sis ta hä nen koh dal laan on ky se.
Kar toi tus kos kee alus ta al ka en pait si on gel mia myös vah vuuk sia.
Kar toi tus teh dään yh des sä opis ke li jan kans sa ky se le mäl lä hä nen aja tuk si -
aan ja tun te muk si aan sa mal la kun ko keil laan eri teh tä viä. Kar toi tus on sa mal la lau -
la mi sen har joit te lua ja viit taa sii hen, et tä opet ta ja ak tii vi ses ti opis ke li jan har joi tel -
les sa kar toit taa opis ke li jan osaa mis ta: mi kä su juu, ja mi kä ei vie lä su ju. Kar toi tus
jat kuu ta val laan ko ko ajan, ja vä hi tel len opis ke li jas ta it ses tään tu lee pa ras kar toit -
ta ja: hän al kaa tun nis taa omia vah vuuk si aan ja ke hi tys koh tei taan.
Tuot ta mi sen han ka luu det. Jos ky sees sä ovat lä hin nä ää nen fy sio lo gi sen
toi min nan han ka luu det, au ta nii den pur ka mi ses sa. Läh de ai na liik keel le niis tä sä -
ve lis tä, jot ka opis ke li ja pys tyy lau la maan. Ääni alue kat taa alus sa eh kä vain kol me
tai nel jä sä vel tä. Vähi tel len voi har joi tel la esi mer kik si pää re kis te rin löy tä mis tä
vaik ka pa fal set to ää nil lä. Mikä li opis ke li ja ei löy dä fal set to ään tä, voi si tä et siä esi -
mer kik si eri lai sin ujel lusäänileikein (ks. lii te 17). Fal set to ää nen löy tä mi nen ei ole
kui ten kaan kyn nys kysy mys – ei kä mis sään yk sit täi ses sä teh tä väs sä epä on nis tu mi -
nen ole osoi tus opis ke li jan ky vyt tö myy des tä op pia lau la maan.
Hyväk sy ja au ta myös opis ke li jaa hy väk sy mään, et tä lau lu ää ni voi ol la hy -
vin hen to ja sä vyl tään huo koi nen. Äänen laa tu pa ra nee lau la mal la.
249