Tiivistelmä - Ethesis - Sibelius-Akatemia

4 Laulaminen subjektiivisena kokemuksena
seu rauk si neen yk sit täis ten ih mis ten mi nä pys ty vyys kä si tyk siin es tä vät to den nä -
köi ses ti te hok kaas ti sen, et tä lau lu taidot to mik si it sen sä ko ke vat hen ki löt ha keu tui -
si vat lau lu tun nil le tai edes tilanteisiin, joissa voi laulaa.
Csiks zent mi ha lyi (1991) esit tä mä flow-teo ria an taa yh den, näh däk se ni tär -
ke än nä kö kul man, mo ti vaa ti on ja mi nä pys ty vyy den myön tei seen ke hit ty mi seen.
Flow- eli vir taus ko ke muk sen ydin liit tyy psyyk ki sen ener gi an me nes tyk sel li seen
koh dis ta mi seen vail la mi nuut ta uh kaa via te ki jöi tä si ten, et tä aja tuk set, ai ko muk -
set, tun teet ja ha vain not suun tau tu vat sa maan pää mää rään. Vir taus ko ke muk sen
an sios ta ta pah tuu psyyk kis ten pro ses si en se kä eriy ty mis tä et tä in teg raa tiota. Eriy -
ty mi sen kaut ta ih mi nen ko kee it sen sä ai nut laa tuise na ja in teg raa ti on kaut ta yh teis -
yyt tä mui den kans sa yli yk si löl lis ten mi nuuk si en. Vir tauk sen ko ke mi nen tuot taa
sy vää tyy dy tys tä ja on omi aan li sää mään it se luot ta mus ta. Vir taus ko ke muk sen voi
saa vut taa vain, jos omat tai dot ovat so pi vas sa suh tees sa teh tä vän haas tei siin.
Mikä li haas teet ovat lii an suu ret, ih mi nen ah dis tuu, ja jos taas lii an pie net, hän kyl -
läs tyy. Haas tei den oli si li sään nyt tä vä so pi vas sa suh tees sa tai to jen ke hit ty mi seen.
Koke mus riip puu kui ten kin sii tä, mil lai si na koe mme tai tom me, ei ob jek tii vi ses ta
tai to tasos ta. (Csiks zent mi ha lyi 1991, 33–42, 74–76.)
Kun haas teet ja koe tut tai dot ovat op ti maa li ses sa suh tees sa toi siin sa, vir -
taus ko ke mus voi vai kut taa voi mak kaas ti mo ti vaa ti oon osaa mi sen läh tö tasos ta
riip pu mat ta. Kun it se ään lau lu taidot to mi na pi tä neet ih mi set lau la mis ta op pies saan
ker to vat lau la mi sen mer kin neen mm. ”fan tas tis ta mah dol li suut ta tu tus tua omiin
ra joi hin ja siir tää nii tä kau em mak si” (Alla kan ins ti tu tet, 2000) tai he ha lu a vat vuo -
des ta toi seen jat kaa lau la mis ta kuo ros sa (Lam pi nen, 2000), lau sun not hei jas te le -
vat näh däk se ni vir taus ko ke muk sia. Tur val li nen ym pä ris tö ja so pi va tu ki opet ta jan
ta hol ta (ks. lä hi ke hi tyk sen vyö hy ke lu ku 7.3.3) aut ta vat lau lu taidon edel leen ke -
hit ty mis tä, mi kä luo edel ly tyk set uu sil le vir taus ko ke muk sel le ja toi min taan si tou -
tu mi sel le. Näin voi ke hit tyä po si tii vi nen mi nuut ta pal ve le va lau la mis kier re. Prak -
si aa li sen mu siik ki kas va tus nä ke myk sen pii ris sä Elliott (1995, 113–118; ks. lu ku
3.3) no jaa vir taus ko ke mus kä sit tee seen ko ros ta es saan mu sii kin myön teis tä mi -
nuut ta ra ken ta vaa omi nai suut ta. Tär ke ää tä män tut ki muk sen kan nal ta on, et tä vir -
taus ko ke muk sia voi saa da jo vaa ti mat to mal la kin osaa mis tasol la. Olen nais ta on
teh tä vän so pi vuus osaa mi seen näh den se kä psyyk ki sen ener gi an koh dis tu mi nen
teh tä vään, ei esi mer kik si it sen var je le mi seen. Näin vir taus ko ke mus voi toi mia voi -
mak kaas ti mo ti voiva na te ki jä nä myös nii den koh dal la, joil la on ongelmia laulaa
nuotilleen.
82