Tiivistelmä - Ethesis - Sibelius-Akatemia

6.1 Hengityspaine ja äänihuulivärähtely
Tho mas son & Sund berg 2001). On myös esi mer kik si mah dol lis ta, et tä kur kun pää
liik kuu ää nen käy tön kan nal ta epä edul li ses ti si sään hen gi tyk sen yh teydes sä ta pah -
tu vi en lä hes huo maa mat to mi en var ta lon liik kei den ta kia (Iwars son 2001). Myös
kie len jän nit tynei syys saat taa vai keut taa lau la mis ta ja ol la yh teydes sä hen gi tys ta -
paan (Kähkönen 1997).
Jos lau le tun ää nen pe rus ta so Fo (ks. lu ku 6.1.1) esi te tään mo ni to rin näy töl -
lä, lau le tus ta ää nes tä voi daan tie to koneanalyy sil lä erot taa kol me vai het ta: al ku vai -
he, py sy vä vai he ja lop pu vai he. Alku vaihees sa ää nieli mis tö val mis tau tuu ta voi -
tesävel tason tuot ta mi seen; py sy väs sä vai hees sa tuo te taan ta voi te ta so, jon ka tark -
kuut ta voi pa laute me kanis min avul la kor ja ta; lop pu vai hees sa ta pah tuu jäl leen
frek vens si muu tok sia, kos ka ää ni huu let val mis tau tu vat pa laa maan le po asen toon.
Har jaan tu neel la lau la jal la erot tuu sel vä piir tei nen py sy vä vai he, kos ka hän osaa
sää del lä uloshen gi tys painet ta niin, et tä voi yl lä pi tää ha lu tun sä vel tason. Sen si jaan
har jaan tu mat to man lau la jan hen gi tys pai ne voi pur kau tua ryöp säh tä mäl lä, jol loin
il maa ei rii tä het kel li ses ti saa vu te tun sä vel tason yl lä pi tä mi seen ja sä vel ta so las kee
sä ve len kes ton ajan. Täl löin vai hei den ra jat ovat epä mää räi sem mät ja vai hei den
suh teel li nen kes to toi siin sa näh den vaih te le vam pi kuin har jaan tu neil la lau la jil la.
On myös näh tä vis sä, et tä har jaan tu nut lau la ja lä hes tyy ha lut tua sä vel kor keut ta ta -
val li ses ti yl hääl tä päin, siis ta voi te kor keut ta hie man kor keam mal ta, kun taas har -
jaan tu mat to mal le lau la jal le on tyy pil lis tä lä hes tyä si tä al haal ta päin. (Sergeant
1994, 64–70.)
6.1.1 Äänen voimakkuus
Äänen voi mak kuus 76 liit tyy il man pai nee seen, glot tis re sis tans siin, ää ni huul ten
liik keen laa juu teen ja for mant tei hin, jot ka ovat ää ni väylän re sonans si taa juuk sia.
Saman ai kai ses ti vä räh te le vät pe rus ää nen Fo:n ker ran nai set eli osasäve let muo dos -
ta en ää nen spekt rin. Pää asi as sa pe rus sä vel mää rit tää sen, min kä kor kuise na ää ni
kuul laan. Nii tä osasävel taa juuk sia, jot ka re sonoi vat ää ni väyläs sä voi mak kaam min
kuin muut taa juu det, ni mi te tään for man teik si. Ne nu me roi daan si ten, et tä ma ta lin
en sim mäi nen for mant ti on F1, toi sek si ma ta lin for mant ti on F2 jne. For man tit ovat
ta val laan ää nen mah dol li suus voi mis tua. For mant ti fre kvens se jä voi ”vi rit tää”
muut ta mal la ää ni väylä ase tus ta mm. ala leu an, kie len kan nan, kie len kär jen, huu li en
ja kur kun pään liik kei den avul la. Esi mer kik si leu kaa avaa mal la ää nen voi mak kuus
kas vaa, kos ka F1 nou see lä hes ty en F2:ta, jol loin for man tit voi mis ta vat toi si aan.
Kie len eteen päin vie mi nen suus sa nos taa F2:ta, ja ää ni kuu los taa kirk kaam mal ta.
Kie len taak se päin vie mi nen puo les taan las kee F2:ta, mi kä tum men taa ään tä. Huu -
li en pyö ris tä mi nen pi den tää ää ni väylää alen ta en jos sain mää rin kaik kia for mant ti -
fre kvens se jä, ja ää ni tum muu. Resonans si taa juuk siin poh jau tu va ään nön he ley ty -
mi nen ja tum men tu mi nen muut ta vat her käs ti kuu lu vuu den li säk si myös kor keus -
76 Äänen voi mak kuut ta mi ta taan fy si kaa li ses ti il man painee na ja yk sik kö nä käy te tään dB:ä. Täs sä pu hu taan
ylei ses ti ää nen voi mak kuu des ta kuu lo ha vain to ko ke muk se na.
115