Tiivistelmä - Ethesis - Sibelius-Akatemia

10.5 Karman musikaalisuustestin tulokset
(Eysecnk & Kea ne 1999). Tai to ta so kui ten kin vaih te li, ja toi si naan tun tui, et tä pa -
lat tiin läh tö ruu tuun. Vaa ti van mo to ri sen tai don op pi mis vai hees sa on kui ten kin
luon nol lis ta, et tä sa tun nai set te ki jät ku ten vä sy mys, kes kit ty mät tö myys jne. vai -
kut ta vat va kiin tu mat to maan toi min taan toi sin kuin au to ma tisoi tuneem paan toi -
min taan. Moni mut kai nen tai to vaa tii tu han sia tois to ker to ja (Var ti ai nen ym. 1993),
mut ta tut ki muk sen puit teis sa osal lis tu ji en mah dol li suu det kont rol loi tuun
harjoitteluun olivat vähäiset (ks. liite 16).
Hyvän läh tö tason lau la jia lu kuun ot ta mat ta mui den osal lis tu ji en lau la mis -
ke hi tys oli lä hes täy sin riip pu vais ta opet ta jal ta saa dus ta pa laut tees ta. Tein Juhol le
tal vel la 2000 ko keek si ää ninauhan, jos sa soi tin so pi val ta ää nialal ta hä nel le muu ta -
mia tut tu ja lau lu ja. Tar koi tus oli, et tä hän voi si har joi tel la nau hal ta mal lin mu kaan
lau la mis ta ko to na. Tämä ei on nis tu nut, kos ka hän ei pys ty nyt vie lä it se ha vain noi -
maan ja kor jaa maan lau la mis taan riit tä väs ti. Havain to vah vis taa Wel chin (1985)
skee ma teo rias sa esit tä män ul ko puo li sen pa laut teen (KR) vält tä mät tö myy den har -
jaan tu mat to mi en ai kuis ten tai don ke hit ty mi sek si. Vain yk si tyis tun neil la oli mah -
dol lis ta an taa riit tä vän tark kaa pa lautet ta lau la mi ses ta. Ryh mä tun neil la oli sen si -
jaan mui ta funk ti oi ta, jois ta tär keim piä lie ne vät ol leet hy vän ryh mä hen gen ja il ma -
pii rin luominen.
Sund berg (1986, 72) esit tää, et tä ään nön ai kais ta ref lek sii vis tä sää te lyä voi
ke hit tää lä hin nä kas vuiäs sä. Täs sä tut ki muk ses sa tu li kui ten kin sel väs ti esiin, et tä
jo kai sen osal lis tu jan lau lu ää nen tuoton sää te ly pa ra ni iäs tä riip pu mat ta. Ei ole mie -
les tä ni syy tä olet taa, et tei sää te lyn pa ranemi nen oli si kos ke nut myös kin ään nön ai -
kais ta ref lek sii vis tä säätelyä.
10.5 Karman musikaalisuustestin tulokset
Osal lis tu jat te ki vät Kar man mu si kaa li suus tes tin (ver sio 1998; tes tin ku vaus lu vus -
sa 7.2.2) kak si ker taa, lo ka kuus sa ja jou lu kuus sa 1999, en sim mäi sen ryh mä ope -
tus jak son alus sa ja lo pus sa.
Tarkastelua
Jokai ses sa läh tö tasoryh mäs sä saa tiin am mat ti muu si kon tai lä hes am mat ti muu si -
kon ta soi set pis teet: vaa ti mat to man läh tö tason ryh mäs tä Juho (36,36), koh ta lai sen
läh tö tason ryh mäs tä Eetu (38,39) ja hy vän läh tö tason ryh mäs tä Anni (37,36) ja
Vee ra (36,38). Siten lau lu tai to ei näy tä liit ty vän tes tis sä me nes ty mi seen. Tulos
vas taa Rau ta vaa ran (1996, 419) tu los ta, jon ka mu kaan Kar man mu si kaa li suus tes -
tis sä hy vän pis te mää rän saa neet opis ke li jat ei vät edis ty neet lau lun sä vel puh -
taudes sa enem pää kuin hei kon pis te mää rän saa neet.
Kaik ki en osal lis tu ji en pis tei den kes kiar vo py syi kum mal la kin tes ti ker ral la lä -
hes sa mal la ta sol la (31,3 ja 32,2). Tes tis sä ole te taan tu los ten py sy vän sa man tasoi si -
na tes ti ker ras ta toi seen (Kar ma 2002). Hei koim mat pis teet oli vat Iidal la ja Roo sal -
la, ja kum mal la kin ne las ki vat hie man jäl kim mäi ses sä tes tis sä. On vai kea sa noa,
mis tä tä mä joh tuu. Pro jek tin ai ka na ei tul lut esiin mi tään sel lais ta, mi kä erot tai si
199