Tiivistelmä - Ethesis - Sibelius-Akatemia

10.1 Oman äänen kuuleminen ja malliäänen mukaan laulaminen
nos ta va ky sy mys sii tä, mi hin mal li ää nen piir tei siin opis ke li jat kiin nit ti vät huo -
miota. Tark kaa vai suus saat taa kiin nit tyä sä vel kor keu den ase mes ta esi mer kik si ää -
nen vä riin (Leont jev 1969; Moo re 1994, 45–46; Jones 1989, McCoy 1997, 357
mu kaan), ja esi mer kik si pia non ää nes tä sä vel kor keuk si en hah mot ta mi nen voi ol la
vai ke aa (Moo re 1994, 46). Kos ka epä tark ko jen lau la ji en on hel pom pi lau laa il man
vib ra toa an ne tun ää ni mal lin mu kaan (Yar brough ym. 1992), py rin it se ää ni mal le ja
an ta es sa ni lau la maan mah dol li sim man suo ral la ää nel lä. Oktaa viero omas sa ja
mies ten ää nes sä vai keut ti to den nä köi ses ti mies ten koh dal la sä vel kor keuk si en hah -
mot ta mis ta.
Osal lis tu jil le oli il mei ses ti mo nes ti epä sel vää, mi tä ha vain noi da ää nis sä.
Tätä osoit ta nee esi mer kik si Vil len seu raa va kom ment ti:
Pitäis op pia kuun te le maan omaa ään tä ja sit ten seu rat ta vaa ään tä ja
noit ten pia non ää ni en kuu le mi nen on pik ku sen sil lei, et tä mi tä se tar -
koit taa ih misää nes sä. Aja tuk sel li ses ti tun tui si sil tä, et tä pia no an taa
hy vän tuen, mut ta se pi täi si en sin ym mär tää ih misää neen ver rat tu na.
Kou lus sa soi tet tiin pia nol la, et lau la pe räs sä ei kä mul la ol lut ym mär -
rys tä olen kaan, mi tä nää tar koit taa nää ää net. Tätä lau lu hom maa ei
iki nä kou lus sa har joi tel tu. (5.10.1999)
Kun pro jek tin myö tä al koi ta pah tua edis ty mis tä, hän sa noi: Help po a han se [kor -
keus] sit ten on kor ja ta, kun kuu lee oman ää nen sä (hel mi kuus sa 2000).
Osal lis tu jil la ei ol lut pro jek tia aloi tet ta es sa käy tös sä lain kaan luo tet ta vaa
prop riosep tis tä ja eks te rosep tis tä pa laute me kanis mia (Welch 1985) omas ta lau la -
mi ses taan. Vas ta opet ta jan an ta man pa laut teen avul la opis ke li ja tie si, mil lä het kel -
lä hä nen lau la man sa sä vel oli sa man kor kui nen mal li ää nen kans sa ja et tä juu ri si tä
kor keut ta oli si yri tet tä vä yl lä pi tää, sa mal la kun kuun te lee ää ni en sa muut ta. Ulko -
puoli sen oh jauk sen (KR) avul la oma pa laute me kanis mi kui ten kin il mei ses ti al koi
ke hit tyä. Esi mer kik si kun Juho har joit te li hi taas ti yk sit täis ten sä vel tasojen lau la -
mis ta, ky syin, kuu lee ko hän lau la van sa sa man ää nen kuin pia no soit taa. Hän vas ta -
si: Kuu len pe ri aat tees sa, var sin kin sit ten, kun sä oot sa no nu, tu lee var muus, et se
me ni oi kein. Ilman yk si löl lis tä ja tark kaa opet ta jan an ta maa oh jaus ta sä vel kor -
keuk si en tuot ta mi sen on nis tu mi ses ta en pi dä mah dol lise na, et tä lau la mi sen tark -
kuus oli si pa ran tu nut. Tut ki musha vain to ni tu kee si ten Wel chin skee ma teo rias sa
(1985) esit tä mää aja tus ta ul ko puo li sen opas tuk sen tar peel li suu des ta tot tu mat to -
man lau la jan omi en pa laute me kanis mi en kehittymisen tukena.
Loka kuun lo pus sa 1999 Juho on nis tui lau la maan yh des sä pia non mu ka na
kvint tias teikon. Kysyin hä nel tä, kuin ka hän ar ve li on nis tuneen sa.
Juho: Kuu los ti vä hän niin kuin sin ne päin.
Opet ta ja: Meni oi kein oi kein!
Juho: (ilah tunee na) Jaa. En ole kuul lut vir hei tä muil ta en kä it sel tä ni. Alan
vä hän edes huo maa maan nyt.
Opet ta ja: Tär kei tä ha vain to ja, et tä kuu lo ky kyä voi pa ran taa.
Juho: Olin pes si mis ti nen sii nä vai hees sa, kun ta ju sin, et ten kuu le vir hei tä.
Sik si en ole kos kaan aloit ta nut pia non- tai ki ta ran- soit toa. Nyt ta ju -
187