Tiivistelmä - Ethesis - Sibelius-Akatemia

5.8 Taitoon motorisena suorituksena liittyviä piirteitä
1. Läh tö ti lan tees ta. Aio tun ää nen tuot ta mi seen liit ty vän hen gi tyseli mis tön ja
kur kun pään ja re sonans si ti lo jen li hak sis ton tun to resep to ri en on tuo tet ta va
in for maa tiota kos ki en läh tö ti lan net ta, esi mer kik si hen gi tys pai neen mää rää,
ää ni huu li en, kur kun pään rus to ra ken tei den se kä kie len ja peh me än ki ta la en
asen to ja. Infor maa tio tal len ne taan muis tiin ja sen avul la suun ni tel laan ai o -
tun ää nen tuot ta mi nen.
2. Moto ri sen vas teen tar ken ta mi ses ta. Mal li ää ni on eri tel tä vä olen nais ten piir -
tei den (mm. sä vel kor keus, voi mak kuus, ryt mi ja ää nen vä ri) pe rus teel la ja
tal len net ta va muis tiin.
3. Tuo te tun vas teen sen so ri sis ta seu rauk sis ta. Hen ki lö tal len taa in for maa ti on
lau la mas taan ää nes tä prop riosep ti sen ja eks te rosep ti sen pa laute me kanis min
avul la.
4. Liik keen lop pu tu lok ses ta. Tuo tos ta ver ra taan ta voi tel tuun ää ni mal liin. Pa -
laute pe rus tuu omaan prop riosep ti seen ja eks te rosep ti seen pa laut tee seen ja
mah dol li ses ti KR:ään. (Welch 1985, 7–9.)
Moto ri nen skee ma syn tyy si ten muis ti- ja ha vain tos kee mo jen vuo ro vai ku tuk sen ja
mo to ri sen vas teen yh teis toi min nan kaut ta. Esi mer kik si mal li ää nen ha vait se mi sen
ja muis tiin tal len ta mi sen oli si on nis tut ta va vir heet tö mäs ti, en nen kuin mo to ri sen
vas tes kee man mui den osa te ki jöi den on mah dol lis ta val mis tel la oi kea vas te. Tai to
ke hit tyy toi min nan kaut ta; toi min ta ja sii tä saa tu riit tä vä pa laute aut ta vat tar kem pi -
en skee mo jen muo dos tu mi ses sa ja ne puo les taan edesaut ta vat toi min nan ke hit ty -
mis tä. Mitä va kiin tuneem pia oh jaa vat skee mat ja mo to ri set vas teet ovat, si tä te -
hok kaam min jo toi min nan ai ka na on mah dol lis ta kor ja ta tuo tos ta. Mitä mo ni puo -
li sem paa toi min ta on, si tä mo ni puo li sem mik si oh jaa vat skee mat ja vas te mah dol li -
suu det muo dos tu vat. Siten on mie le käs tä har joi tel la esi mer kik si useam pi en sä vel -
kor keuk si en ja sä vel yh dis tel mi en tuot ta mis ta kuin vain muu ta man sä ve len tuot ta -
mis ta. (Welch 1985, 11–15.)
Huo nol la in tonaa tiol la lau la vis ta lap sis ta mer kit tä vä osa lau laa epä puh taas ti
ko ko ajan ja hei dän ää nen kor keus vaih te lun sa on vä häis tä. Tämä voi se kä joh tua
vää ris tä skee mois ta et tä joh taa vää ri en skee mo jen ke hit ty mi seen: las ten lau la mi -
nen juut tuu tiet tyi hin muu ta man ää nen sä vel ku vi oi hin. Täl lai nen lap si ei to den nä -
köi ses ti ha vain noi vir hei tä lau la mi ses saan il man ul ko puo lis ta oh jaa vaa pa lautet ta.
(Welch 1985, 14.)
5.8.2 Motoristen ja sensoristen ulottuvuuksien
vuorovaikutus
Täs sä tut ki muk ses sa on olen nais ta poh tia, min kä lai siin seik koi hin lau lu taidos sa
voi daan har joit te lul la vai kut taa. Jos on to si asia, et tä esi mer kik si sä vel kor vaa ei
voi da ke hit tää, lie nee tur haa yrit tää opet taa lau la maan sel lai sia hen ki löi tä, joil la
sä vel kor va toi mii hy vin puut teel li ses ti. Täs sä lu vus sa esi tän muu ta mia nä kö koh -
tia, jot ka pu hu vat sen puo les ta, et tä sä vel kor van ke hit tä mi nen on mah dol lis ta. Tar -
109