Tiivistelmä - Ethesis - Sibelius-Akatemia

7 Tutkimusmetodinen lähestymistapa
hän voi eri lai sia konst ruk tii vi sia mah dol li suuk sia tut ki mal la va pau tua men nei syy -
ten sä tai ny kyi syy den pai no las teis ta.
Rat kaisukes kei set te ra piasuun tauk set pe rus tu vat pit käl ti ly hyt te ra pi an ke -
hit tä jän Mil ton H. Erick so nin työ hön. Kes kei siä piir tei tä Erick so nin te ra pia työs -
ken te lys sä ovat tiet tyyn on gel maan kes kit ty mi nen, ta voit tei den aset ta mi nen, kie li -
ku vil la kom munikoin ti muu tok sen ai kaan saa mi sek si se kä erään lai sen hyp noot ti -
sen trans sin hyö dyn tä mi nen, jol la vii ta taan pa rem min kin hen ki löi den vä li sen vuo -
ro vai ku tuk sen in ten si teet tiin kuin hyp noot ti seen ti laan. (Haley 1997, 15–28.)
Nykyi sin ly hyt te ra pi an kent tä on laa jen tu nut mo ni nai sik si te ra pia- ja val men nus -
menetel mik si. Suo mes sa rat kai su kes keis ten me ne tel mi en puo les ta pu hu ja na tun -
net tu Ben Fur man mää rit te lee lä hes ty mis ta van seu raa vas ti: Se on me ne tel mä, jol la
ei ana lysoi da on gel mia, vaan vah vis te taan esi mer kik si ter veyt tä. Sitä voi kut sua
myön teis ten il mi öi den tek no lo giak si, ts. toi vot tu jen käyt täy ty mis piir tei den, il mi -
öi den, tun ne ti lo jen, vuo ro vai ku tus suh tei den ja ym pä ris tö jen tut ki mi sek si, mää rit -
te le mi sek si ja edis tä mi sek si. Rat kaisukes kei syys on ta voit teis ta läh te vää työs ken -
te lyä ja ta voit tei ta koh ti kul ke mis ta. On tär ke ää, et tä ta voit teen aset taa asi an omai -
nen it se. Lop pu on kin sii nä, mi ten ih mis tä au te taan, kan nus te taan ja roh kais taan
sii hen, et tä hän jak saa si tä ta voi tet ta koh ti men nä.(Heik ki lä & Väänänen 2001,
10–11.)
NLP on Yhdys val lois sa 1970-lu vun lo pul la syn ty nyt suun taus. O’Connor
& McDer mot tin mu kaan NLP:ssä ko ros te taan en sin nä kin luot ta muk sel li sen vuo -
ro vai ku tus suh teen ”rap por tin” luo mis ta pait si toi seen ih mi seen myös omaan it -
seen sä, jot ta ky keni si löy tä mään ta sa pai non non-ver baa li sel la, psy ko lo gi sel la ja
hen ki sel lä, spi ri tu aa li sel la ta sol la oman it sen sä kans sa. Toi sek si on tär ke ää aset taa
ta voit tei ta pelk kään on gel maan kes kit ty mi sen ase mes ta; on ol ta va suun ta, jo hon
ha lu taan ede tä. Kol man nek si ko ros te taan ais tien mer ki tys tä: mil tä jo kin asia näyt -
tää, kuu los taa, tun tuu, tuok suu tai mais tuu ja mi tä ki nes teet ti siä ais ti muk sia (vrt. li -
has tun to ais ti, lu ku 6.2) sii hen liit tyy. Eri ais ti pii rei hin liit ty vi en mie li ku vi en avul -
la voi daan mer kit tä väs ti jä sen tää ja muo ka ta omia mie len sisäl tö jä. NLP pai not taa
myös jous ta vuut ta: mi tä jous ta vam min pys tyy muun ta maan toi min taan sa tai esi -
mer kik si sii hen kyt key ty viä mie li ku via, si tä suu rem mat mah dol li suu det on on nis -
tua. On ni mit täin ta val lis ta, et tä ih mi nen juut tuu tois ta maan sa maa asi aa, vaik ka
oli si il meis tä, et tä toi min ta ei ole tu lok sel lis ta. (O’Connor & McDer mott 1996,
1–2; ks. Ban dler & Grinder 1979.)
Hen ki lö koh tais ta muu tos ta ja vuo ro vai ku tus suh tei ta voi pei la ta eri ta soil la,
joi ta NLP:ssä kut su taan – mie les tä ni mel ko epä on nis tunees ti – ”loo gi sik si ta soik -
si”. Ne ovat ym pä ris tö (mis sä ja mil loin; jos esi mer kik si ai koo op pia lau la maan, on
men tä vä ym pä ris töön, jos sa lau le taan), käyt täy ty mi nen (mi tä; on har joi tel ta va lau -
la mis ta), tai to (kuin ka; kuin ka har joit te lee, saa ko so pi vaa opas tus ta), his to ria (ai -
ka pers pek tii vi; mil lai nen men nei syys ih mi sel lä täs sä asi as sa on, en tä tu le vai -
suus) 99 , ar vot ja us ko muk set (mik si; on ko lau la mi nen tär ke ää, voi ko op pia lau la -
99 His to ri an eli ai ka pers pek tii vin li säys loo gi siin ta soi hin on pe räi sin kou lut ta ja FM Lau ri Heik ki läl tä.
148