Tiivistelmä - Ethesis - Sibelius-Akatemia

5 Musiikin prosessointiin liittyvästä kognitiivisesta toiminnasta
5.8.1 Sävelkorkeuden säätely ja oikein laulaminen Welchin
skeemateorian mukaan
Musiik ki kas vat ta jat ovat pit kään ol leet tie toi sia mo to ri sen op pi mi sen mer ki tyk -
ses tä mu siik ki kas va tuk ses sa. Sid nell (1986) väit tää po lee mi ses ti, et tä tie toi suus
mo to rii kan mer ki tyk ses tä mu siik ki kas va tuk ses sa on jää nyt vain käy tän nöl li sel le
ta sol le – tie de tään vain, et tä har joit te lu ja ker taa mi nen vai kut ta vat myön tei ses ti tu -
lok siin. Kui ten kin ylei ses ti puut tuu tie tä mys tä esi mer kik si mu sii kin mo to ri sen op -
pi mi sen ja muun lai sen mu sii kil li sen op pi mi sen vai ku tus suh teis ta, mo to ri sen
muis tin toi min nas ta se kä pa laute me kanis min toi min nas ta abst rak tin ja ai kasidon -
nai sen ää ni ma te ri aa lin suh teen; puut tuu mu sii kin mo to ri sen op pi mi sen teo ria. 71
(Sid nell 1986.) Schmidtin (1975) hie no mo to ri sen tai don op pi mi sen skee ma teo ri -
aan pe rus tu va Wel chin skee ma teo ria (1985) lap si en nuo til leen lau la maan op pi mi -
ses ta kor jaa osal taan tä tä puu tet ta. Wel chin (1985, 6) mu kaan eri lai set pa laute toi -
min not voi jao tel la seu raa vas ti:
1. Prop riosep ti nen pa laute, jo ka tuot taa tie toa li has ten tun to resep to reis ta (vrt.
pre fonato ri nen ja ref lek sii vi nen ään nön sää te ly ja li has muis ti, lu ku 6.2).
2. Ekste rosep ti nen pa laute, jo ka tuot taa tie toa ais tinelin ten vä li tyk sel lä. Audi -
tii vi sen ma te ri aa lin osal ta eks te rosep ti nen pa laute saa daan kor vi en kaut ta il -
ma- ja luu joh tei ses ti (vrt. post fonato ri nen sää te ly, lu ku 6.2). Kos ka mo net
tär ke ät lau la mis toi min not ovat pii los sa kat seel ta kur kun pään suo jas sa, pa -
laute li has ryh mi en koor dinaa ti on on nis tu mi ses ta pe rus tuu suu res sa mää rin
sii hen, kuin ka hy vin on nis tu taan prop riosep ti ses sä ja kor vien va rai ses sa pa -
laut tees sa.
3. Tie to tu lok sis ta (Kow led ge of Results eli KR), ts. opet ta jan tai vas taa van
hen ki lön an ta ma pa laute. Palaut tees sa oh ja taan sa nal li ses ti tai vaik ka pa kä -
del lä osoit ta en, mi hin suun taan ään tä on kor jat ta va, jos tuo tos ei ol lut tark -
ka. Myös tar koi tuk seen so pi va lai te voi an taa vi su aa li sen pa laut teen tuo tok -
ses ta. 72
4. Sub jek tii vi nen ar vio prop riosep ti sen ja eks te rosep ti sen tie don pe rus teel la.
Sovel ta en Schmidtin (1975) skee ma teo ri aa Welch erit te lee mo to ri sen skee man
muo dos tu mi sen seu raa vas ti. Kun on tois tet ta va mal li ää nen mu kai nen sä vel kor -
keus, mo to ri nen skee ma muo dos tuu:
71 Sid nel lin (1986, 7–8) mu kaan Jaques-Dalc ro ze-me ne tel mä, jos sa ryt min ko ke mis ta ja ym mär tä mis tä pi de -
tään kai ken mu sii kin te ke mi sen pe rus ta na, on esi merk ki mo to ri sen op pi mi sen pai not ta mi ses ta mu siik ki -
kas va tuk ses sa.
72 Har vey ym. (1987, 103) huo maut ta vat, et tä lau lu tai toi sil le ul ko puo li nen pa laute (KR) ei ta val li ses ti ole
vält tä mä tön tä.
108