Tiivistelmä - Ethesis - Sibelius-Akatemia

6 Äänentuoton fysiologinen perusta
Tun teil la 80 on pe rus tan sa au tono mi sen her mos ton sää te le mis sä ke hon reak -
ti ois sa. Parasym paat ti nen osa au tonomis ta her mos toa do minoi eli mis tön ol les sa
le po ti las sa, jol loin sy dä men toi min ta hi das tuu ja ruu an su la tus toi min ta no peu tuu.
Sym paat ti nen her mos to puo les taan voi mis tuu esi mer kik si pe läs ty mis- tai jän nit tä -
mis ti lan teis sa. Veren kier to vil kas tuu mm. ai vois sa ja lii kun ta li hak sis sa, ve ren so -
ke ri ta so nou see, sy dä men sy kin tä no peu tuu, ve ren pai ne kas vaa, hen gi tys ti hen tyy,
pu pil lit laa jene vat, hien eri tys li sään tyy ja li maneri tys hen gi tys teis sä vä he nee.
Veren kier toon va pau tuu run saas ti ad renalii nia, jo ka en ti ses tään vah vis taa sym -
paat tis ta vai ku tus ta. Näi den muu tos ten avul la ke hon mah dol li suu det ”pae ta tai
tais tel la” kas va vat, ja val mius ti la on kin en nen muu ta val mis tau tu mis ta fyy si seen
suo ri tuk seen. (Man dler 1984, 134 -135; Lauk ka nen & Leino 1999, 121.)
Ihmi sen suo ri tuk set ny ky-yh teis kun nas sa ei vät kui ten kaan ole ko vin fyy si -
siä, jol loin val mius ti lan tuot ta mat muu tok set voi vat pi kem min kin hai ta ta kuin pa -
ran taa suo ri tus ta. Esi mer kik si pu he-esiin ty mis ti lan tees sa sy dä men ty ky tys voi tun -
tua epä miel lyt tä väl tä, syl jen eri tyk sen vä henemi nen suun kui vuu te na ja hen gi tys -
tei den li man eri tyk sen vä henemi nen voi ai he ut taa myös äkil li sen kä hey den tai jo -
pa ää nen mene tyk sen. Lihak sis sa voi esiin tyä va pi naa, kos ka toi min taim puls se ja
kul keu tuu yh tä ai kai ses ti vas ta vai kut tei sil le li hak sil le. Nii den ak ti vi teet ti kur kun -
pääs sä tuot taa ää neen va pi naa. Esiin ty mis jän ni tyk seen voi liit tyä myös kur kun -
pään ylei sen ak ti vi tee tin lii al li nen kas vu, jon ka seu rauk se na ään nös tä tu lee hy per -
funk tio naa lis ta. (Lauk ka nen & Lei no 1999, 121–122.) Sund berg (1986, 60) huo -
maut taa, et tä on ta val lis ta, et tä pe läs ty nyt tai ah dis tu nut ih mi nen hen git tää niin, et -
tä kur kun pää jou tuu ää nen käy tön kan nal ta epä edul li seen asen toon. Boo ne &
McFar la ne (1994, 3) to tea vat emo tio naa li sen la tauk sen yleen sä vai kut ta van hen gi -
tyk seen, esi mer kik si her mos tunei suus liit tyy hen gi tyk sen kat konai suu teen. Tun -
ne ti loil la on vai ku tus ta myös kur kun pään kor keuteen, ää ni huul ten toi min taan,
nie lun ja kie len li has ten asentoon ja rentoutumiseen.
Pait si et tä voi mak kaat fy sio lo gi set reak ti ot pu he-esiin ty mi seen liit ty en voi -
vat hai ta ta suo ri tus ta, ne voi daan myös ko kea ää rim mäi sen epä miel lyt tä vi nä.
Ruot sa lai ses sa opis ke li joi den esiin ty mis jän ni tyk sen vä hen tä mi seen täh tää väs sä
pro jek tis sa tun te muk sia pu he-esi tyk ses tä ku vat tiin esi mer kik si näin: ”Vapi naa ko -
ko var ta los sa, ää ni ei pi dä ja tun tuu, et tä sei soo la sias tias sa pu hu mas sa niin, et tei
kuu le it se, mi tä sa noo.” Tai: ”Suu kui vaa, kie li kan ger te lee. En muis ta, mi tä pi ti sa -
noa. Kädet hi koi le vat voi mak kaas ti, sy dän hak kaa, jal ko ja hei kot taa ja jos kus tun -
tuu, et tä pyör tyi si.” (Lindén ym. 2000, 20–21.)
Emoo ti ot voi vat ai he ut taa ke hos sa ko ko nais val tai sia, usein tie dos ta mat to -
mia seu rauk sia. Tro jan (1952) ha vait si, kuin ka ke hon eri osis sa ta pah tu vat muu -
tok set nou dat ti vat tiet ty jä lai na lai suuk sia. Esi mer kik si sil män pu pil li en ko ko ja
nie lun laa juus vaih te li vat synk roni ses ti ja sa man suun tai ses ti, mis tä hän käyt ti ni -
80 Oike as taan pi täi si pu hua emoo ti ois ta ja nii den eri funk ti ois ta. Psy ko lo gise na il miö nä emoo ti ot jae taan fy -
sio lo gi seen, ko ke muk sel li seen, eks pres sii vi seen ja so si aa li seen ta soon. Koke muk sel li ses sa ta sol la tun ne
voi daan ym mär tää vas tanote tuk si vies tik si jos tain mer ki tyk sel li ses tä asi as ta. Tun ne ko ke mus pe rus tuu ai -
na kin seu raa viin osa te ki jöi hin: kog ni tii vi seen mer ki tys struk tuu riin, mo ti voivaan vai ku tuk seen se kä fy sio -
lo gis pe räi siin tun te muk siin. (Nää tä nen ym. 1995, 56–61.)
124