Tiivistelmä - Ethesis - Sibelius-Akatemia

7 Tutkimusmetodinen lähestymistapa
Totuu den et si mi sen ta voi te on on gel mal li nen ja liit tyy enem män ob jek tii vi -
sen ja po si ti vis ti sen tie teen pe rin tee seen. 86 Ihmis tut ki muk ses sa jon kin il mi ön to -
tuus on suh teel lis ta ja liit tyy mer ki tys pers pek tii vei hin, jois sa il miötä tar kas tel laan.
Kes kei sek si ky sy myk sek si nou see kin se, mi ten luom me mer ki tyk siä, joi den va -
ras sa toi mim me, ja mil lais ten kult tuu ris ten me kanis mi en kaut ta mer ki tys ten ra -
ken tu mi nen ta pah tuu (Bru ner 1995, xi–xiii.) Siten tie don hank ki mi nen mer ki tyk -
sis tä, joi ta ih mi nen an taa ko ke muk sil leen, edel lyt tää tul kin taa fe no meno lo gi ses sa
ym mär tä mi sen ken täs sä. Feno meno lo gi sel la ym mär tä mi sel lä tar koi tan täs sä ta -
voi tet ta yrit tää ym mär tää toi mi joi ta hei dän omis ta pers pek tii veis tään ja ku va ta
hei dän ko ke muk si aan hei dän mer ki tysho rison teis taan. Ole tus on, et tä maa il ma on
ih mi sel le sel lai nen kuin hän ko kee sen ole van. (Hus serl, Tay lor & Bog dan 1984,
Kva le 1996, 52 mukaan.)
Kuten Kem mis ja McTag gart (2003, 357–358) ajat te len, et tä on il luusio
olet taa min kään tut ki mus me to din tai -tek nii kan an ta van var muut ta to tuu des ta.
Totuus on ai na vä li ai kai nen, ereh ty väi nen, ja se saa muo ton sa elä vän vuo ro vai ku -
tuk sen ja ko ke muk sen va los sa. Posi ti vis ti sen tie teen ihan teen mu kai ses ti tie to ym -
mär re tään jok si kin, jon ka on ol ta va riip pu ma ton ta sii tä, ku ka si tä tar kas te lee. Sen
si jaan toi min ta tut ki muk ses sa so si aa li sen to del li suu den kat so taan ra ken tu van his -
to rial lise na pro ses si na, jos sa tut ki ja ja hä nen tul kit se va ho risont tin sa on yk si te ki jä
mui den jou kos sa. Jos tut ki ja te kee in ter ven ti on tut ki mus koh tee seen, hän toi mii,
te kee aloit tei ta ja osal lis tuu kes kus te luun. Tut ki ja tul kit see so si aa lis ta ti lan net ta
omas ta nä kö kul mas taan ei kä ku vit te le ole van sa puo lu ee ton tark kai li ja – hä nen
saa vut ta man sa tie to ei ole ob jek tii vis ta sa nan ta vanomai ses sa mer ki tyk ses sä.
(Heik ki nen & Jyr kä mä 1999, 46–47.) Myös ky sy mys, pi tää kö ih mis tut ki muk sen
ol la kvan ti ta tii vis ta vai kva li ta tii vis ta, on vää rä. Riip puen tut ki mus pers pek tii vis tä
se voi ol la jom paa kum paa tai kum paa kin. (Kem mis & McTaggart 2003, 357.)
7.1 Toimintatutkimus
Toi min ta tut ki mus pyr kii käy tän nön toi min nan ja tut ki muk sen vuo ro vai ku tuk seen.
Sen taus tal la on näh tä vis sä John Deweyn prag maat ti nen kas va tusajat te lu, jos sa
ko ros tuu toi min nan, ko kei lun ja tois tu van ko ke muk sen roo li op pi mi sen ja ke hit ty -
vän tie don pe rus ta na. Toi min ta tut ki mus on pe rus luon teel taan so si aa li nen pro ses si
ja sii nä lii ku taan ja toi mi taan se kä yk si löl li sel lä et tä so si aa li sel la ta sol la, jo ka muo -
dos taa yk si löi den op pi mi sen pe rus tan. (Aal to la & Syr jä lä 1999, 13–14.) Toi min ta -
tut ki muk sen kes kei set ta voit teet ovat: ke hit tää toi min nan käy tän tei tä, toi min nan
ym mär tä mis tä ja ti lan net ta, jos sa toi min ta ta pah tuu se kä osal lis taa ih mi siä toi min -
taan. Kehit tä mis tä ja osal lis ta mis ta ei voi erot taa toi sis taan. (Carr & Kem mis 1986,
165.) Tut ki mus koh tee seen py ri tään siis ta val la tai toi sel la vai kut ta maan te ke mäl lä
86 Haber ma sin mu kaan ei ole ole mas sa int res sis tä va paa ta tie toa, vaan tut ki muk sel la on ai na jo kin, usein jul -
kaisema ton int res si (Hut tu nen & Heik ki nen 1999, 160). Myös kään post mo der nis sa nä ke myk ses sä tie tees tä
dis kurs si na ei voi da pu hua to tuu des ta ob jek tii vi ses sa mie les sä.
130