Tiivistelmä - Ethesis - Sibelius-Akatemia

9.5 Harjoitteiden ja niiden funktioiden pohdinta
On eh kä myös mah dol lis ta, et tä kun eri lai set liik keet (var ta lon hyt kyt te ly tai
ar ti ku laa tio elin ten suu ret liik keet jne.) yh dis te tään ää nen tuot ta mi seen eri kor -
keuk sil ta, ää ni huul ten vä räh te lyä sää te le vis sä li hak sis sa ja rus to jen asen nois sa ta -
pah tuu myön tei siä muu tok sia, joi den an sios ta esi mer kik si ää ni huu let ot ta vat tii -
viim min toi siin sa kiin ni ja glot tis re sis tans si kas vaa. Näin ää nen vuo toi suus vä he -
nee ja mah dol li suus voi mis taa ään tä pa ra nee. Kos ka myös pään asen nol la on vai -
ku tus ta ää ni huu li en toi min taan, oli tär ke ää kas vo jen, leu an alus tan, kau lan ja nis -
kan alu een ve nyt te ly jen ja hie ro mi sen avul la pyr kiä vä hen tä mään li has jän ni tys tä,
jo ka vä lil li ses ti esi mer kik si kie li luun li has ten kaut ta voi si vai keut taa ää ni huu li en
toi min taa (Ks. Son ni nen ym. 1999, 319 ja Kähkönen 1997).
Kos ka ää nialan kas vat ta mi nen pu he alu ees ta ylös päin oli kes kei nen ta voi te,
tu li tär keäk si har joi tel la kor keam pia ää niä ja re kis te ri ra jo jen ylit tä mis tä. Fal set to -
ää nen löy tä mi sek si suo si tel laan eri lai sia lap sen ää nen mat ki mishar joi tuk sia, hu -
hui lua jne. (Ven nard 1967, 73; Lin kla ter 1976, 115–118; Brown 1996, 55–56.)
Ole tan seu raa vi en har joit tei den eri tyi ses ti pal vel leen kor keam pi en sä vel tasojen
löy tä mis tä.
Impro visaa tiotyyp pi sis sä har joit teis sa käy tet tiin mo nen lai sia ää niä, vin gah -
duk sia, ujel lus ta, mö rinää jne., joi den kaut ta saa tiin tun tu maa fy sio lo gi sen ää -
nialan ää ri päi hin ja ko ke mus ta kor keam pi en ää ni en, usein fal set to ää ni en, tuot ta -
mi ses ta. (Ks. lii te 17, koh dat 1 ja 2.) Täl lai sia har joit tei ta oli vat len to ko nei den
leik ki mi nen juos ten kä det au ki ylä var ta loa kaar rel len ja ujel ta en tai in ti aanitans sin
hyp pi mi nen ”so ta huu to ja” pääs te le mäl lä. Eri tyi ses ti yk si tyis tun neil la toi ses ta
ope tus jak sos ta läh tien teh tiin tun nin alus sa ke vyi tä, huo kaa via ja ”ih met te le viä”
aa-ään tei tä yl hääl tä alas päin 118 . Ääni oli ke vyt ja fal set to mai nen. Sama ten yri tet -
tiin tuot taa eri kor keuk sil la fal set to mai sia it se kek sit tä viä sä vel kul ku ja. Kos ka
kor keam mat ää net koet tiin pro jek tin alus sa usein ou doik si ja vai keik si, opis ke li -
joi ta sai yleen sä hou ku tel la ko kei le maan to tut tua ää nialaa ylem piä sä ve liä, mi kä
nais ten koh dal la tar koit ti sä vel taso ja noin c 2 :een as ti ja mies ten koh dal la noin
c 1 :een as ti.
Har joit teet oli vat sa man tyyp pi siä kuin Pasa nen (22.11.2003) ja Brown
(1996) suo sit te le vat 3. re kis te rin löy tä mi sen ja vah vis ta mi sen suh teen: spon taane -
ja liu ku mi sia yl hääl tä alas il man ta voi tesävel taso ja ja il man es teet ti siä ää nen laa tu -
kri tee rei tä. Kevy es ti fal set to ää nel lä lau let ta vat har joi tuk set ja esi mer kik si nau rah -
te lu ää net pa ran ta vat Pasa sen ko ke muk sen mu kaan myös nuo til leen lau la mis ta.
Esi mer kik si eräs Pasa sen op pi laa na ol lut mieshen ki lö pys tyi va jaan vii kon päi vit -
täi sen har joit te lun jäl keen lau la maan ”Aamu lau lun” 119 jok seen kin tar kas ti, vaik ka
sa ma lau lu oli en nen har joit te lua kuu los ta nut pu heel ta. (Pasa nen 22.11.2003.)
Kuk ka mä ki (2000, 26, 75) to te aa se kä las ten et tä las ten äi tien ää nialan laa jenevan
ja lau lu puh tau den pa ranevan, kun he op pi vat siir ty mään ras kaas ta me kanis mis ta
118 Täl lai set ään teet kuu lu vat Brow nin (1996, 1–2) mu kaan ”pri mal sound” -ään tei siin, jot ka ovat ei-tah -
donalai sia, usein suo raan tun teis ta kum pu avia ää niä.
119 Aamu lau lu on Toi vo Kuu lan sä vel lys.
181