Tiivistelmä - Ethesis - Sibelius-Akatemia

11 Subjektiiviset laulamiskokemukset
rei den te ke mil le ver tai lul le si tä enem män, mi tä epä var mem pi hän on omas ta tai -
dos taan tai mi tä vä hem män hä nel lä on sii tä omia ko ke muk sia (ks. Pajares 2001, 7).
Myön tei nen kä si tys per heen jäsen ten mu si kaa li suu des ta liit tyy ta val li ses ti
att ri bu oin tiin mu si kaa li suu des ta py sy vä nä, syn nyn näise nä omi nai suu te na. Jos sen
si jaan per hees sä kä si tyk set mu si kaa li suu des ta ovat kiel tei siä, ei kä ko to na tue ta
mu siik kiin liit ty viä seik ko ja, ei to den nä köi ses ti odo te ta per heen jä sen ten suo riu tu -
van mu sii kil li sis ta teh tä vis tä eri tyi sen hy vin. (Aus tin & Vis poel 1998, 40, 41.)
Täl lai nen vai ku tus ket ju on mie les tä ni näh tä vis sä sel väs ti seu raa vis sa kom men teis -
sa: Koto na ei pal jon lau let tu; äi ti kyl lä lau laa koh ta lai ses ti, mut ta isä on lau la ma -
ton. (Niko) Vil len äi ti oli vä hän yrit tä nyt lau laa, mut ta [lau la mi nen] ei [ol lut] oi -
kein mei dän per heen jut tu. Eetu to te si äi din sa no neen, et tä Eetul la on isän lau lu ää -
ni, jo ta ei pi det ty hy vä nä. Emma ker toi saa neen sa jo hy vin var hain kuul la ko to na
sel lai sia kom ment te ja kuin et tä ”ää nel lään se ha rak ka kin raak kuu” tai suo ranai -
sia ke ho tuk sia ”oli sit hil jaa”. Eri tyi ses ti Eetun, Emman ja Vil len ko to na saa ma
pa laute oli näh däk se ni omi aan alen ta maan pys ty vyy den tun net ta lau la mi sen
suhteen.
Pys ty vyysus ko muk siin vai kut ta vat myös tie tys sä ti lan tees sa koe tut tun ne -
la tauk set. Lau la mis ti lan tei siin lii te tyt kiel tei set tun teet ku ten pel ko, ah dis tus, no -
lous jne. vai kut ti vat hy vin voi mak kail ta, mi kä tu li esiin pait si poh din nois sa myös
ke hon kie les sä ja hei ve röi ses sä ää nen käy tös sä pro jek tin al ku puo lel la (ks. lu ku
9.1). Pel ko ja jän nit tä mi nen epä miel lyt tä vi ne ja toi min taa hait taa vi ne fy sio lo gisi -
ne reak ti oi neen ovat omi aan vai kut ta maan kiel tei ses ti etu kä teisar vi oi hin sii tä,
kuin ka jos sain an ne tus sa teh tä väs sä tu lee on nis tu maan. Tämä li sää stres siä, mi kä
jäl leen hei ken tää mah dol li suuk sia hy vään suo ri tuk seen. (Paja res 2001, 7.) Var -
maan kin kou lu ti lan teis sa, jois ta mo net osal lis tu jat ker toi vat, jän nit tä mi nen on ol -
lut pait si epä miel lyt tä vää myös hai tan nut lau la mi sen fy sio lo gis ta suo ri tus ta (ks.
Lindén ym. 2000, 20–21) alen ta en osal taan mi nä pys ty vyy den tunnetta.
11.3.1 Laulutaidon osatekijöiden itsearviointi ja sen
muutokset projektin aikana
Esi tin osal lis tu jil le ar vi oi ta vak si ky sy myk siä, jot ka kos ki vat lau la mi seen ja ää nen -
käyt töön liit ty viä yk sit täi siä tai to ja. Laa din ky sy myk set in tui tii vi ses ti opet ta ja ko -
ke muk se ni poh jal ta. Kysy myk sil lä oli useam pi funk tio. Ensik si kin läh tö ti lan tees -
sa osal lis tu ji en ko ke muk set lau la mi ses ta oli vat vä häi siä ja mo nil ta osin puut teel li -
sia, ja heil tä puu tui yk si tyis koh tais ta tie toa sii tä, mil lai sia seik ko ja lau la mi seen
liit tyy. Kysy mys ten kaut ta opis ke li jat saat toi vat jä sen tää lau lu tai toa ja teh dä ha -
vain to ja sii hen liit ty vis tä osa te ki jöis tä. Näen ky sy myk set myös osa na att ri buu -
tiota van ha vait se mis ta ja poh ti mis ta: jos huo maa myön tei siä muu tok sia jois sain
osa te ki jöis sä, on vai ke aa att ri bu oi da ko ke mus taan lau lu taidot to muu des ta py sy -
väk si omi nai suu dek si. Toi sek si lau lu taidon ke hit tä mi nen on yleen sä hi taan lai nen
pro ses si. Kehi tyk sen ha vait se mi nen ja yk sit täi sen osa te ki jän hal lin nan tun teen li -
sään ty mi nen li sää vät luot ta mus ta ko ko pro ses siin (ks. Kinds vat ter 1988, 36–38).
Kol man nek si vas tauk set toi mi vat suun nan näyt tä ji nä opet ta jal le. Sain nii den kaut -
214