Tiivistelmä - Ethesis - Sibelius-Akatemia

4.4 Hyvä musiikkisuhde ja laulaminen
Ker to muk ses ta ei käy il mi, sai ko Mat ti pa lautet ta ja mil lais ta se oli. Esi -
merk ki ker too kui ten kin sii tä, kuin ka jot kut ti lan teet voi vat ol la ni men omaan tun -
ne reak ti oi den kan nal ta yl lät tä viä ja kau as kan toi sia. Itse ti lan ne näyt tää myös toi -
mi neen pa laute me kanis mi na. Omat fy sio lo gi set reak ti ot var maan kin alen si vat
Matin mi nä pys ty vyy den tun net ta ja yh dis tyi vät vas taa vas sa ti lan tees sa lau ke -
avaan ah dis tus reak ti oon. On mah dol lis ta, et tä vaik ka luo kas sa oli si val lin nut hy -
vä kin il ma pii ri ja opet ta jan pa laute kin oli si yrit tä nyt ol la ra ken ta va, ko ke mus oli si
voi nut ol la Matil le yh tä trau maat ti nen. Opet ta jan vai kea na teh tä vä nä on yrit tää
koh tuu del la en na koi da, et tä jot kin teh tä vät voi vat liit tyä vah vas ti ih mi sen tun ne -
vyöhyk kee seen ja it seil maisuun ja ol la op pi lail le ai na kin tie tyl lä het kel lä liian
vaativia.
4.4 Hyvä musiikkisuhde ja laulaminen
Musiik kia ja mu siik ki kas va tus ta pe rus tel laan usein mu sii kin mo nil la myön tei sil lä
vai ku tuk sil la ih mi seen. Musii kin kat so taan vai kut ta van mm. var hai seen kog ni tii -
vi seen ke hi tyk seen, ma te maat ti siin tai toi hin, lu ke mi seen, spa ti aa li siin ky kyi hin
(Rau scher, Shaw & Ky 1993, 237), it se ku riin, it se luot ta muk seen, tii mi työ tai toi -
hin, luo vuu teen jne. (Mor rison, ei vuo si lu kua, 238). Näin voi var mas ti ol la – ja sa -
mal la on to det ta va, et tä mu siik ki kas va tuk sel la voi daan myös mu ren taa it se luot ta -
mus ta tai kah li ta luo vuut ta. Pal jon riip puu ti lan tees ta, ta voit teis ta, sii tä, ku ka ne
aset taa ja niin edel leen.
Kur ke la on poh ti nut mo nis sa kir joi tuk sis saan mu sii kin vä li ne- ja it seisar voa
mu siik ki kas va tuk sen tu los ten ar vi oin nin kan nal ta ja to den nut vaa rak si sen, et tä
käy te tään ins ti tuu ti oi den ja ra hoit ta ji en kan nal ta ”sel kei tä” tu los mit ta rei ta ku ten
tut kin to jen mää rää. Mitä tär ke ää mu sii kis ta ja sen te ke mi sen mer ki tyk sis tä sil loin
eh kä me ne te tään? (Ks. Kur ke la 1995; 1997b.) Kur ke lan mu kaan mu siik ki on kult -
tuu ri ai ne, jo ka si säl tää niin tie dol li sia kuin tai dol lisia kin ai nek sia se kä tun net ta.
Kes keisin tä mu sii kis sa on kui ten kin ko ke mus, ja mu sii kinope tuk sen, oli pa ky se
tie to jen tai tai to jen opet ta mi ses ta, tu lisi kin sel keäs ti pal vel la mu sii kil lis ten ko ke -
mus ten syn ty mis tä. Musii kil li nen ko ke mus on kai ken mu sii kil li sen toi min nan läh -
tö koh ta ja pää te pis te. Koke mus syn tyy omia ai ko jaan ja sel laise na kuin on syn ty -
äk seen, kun pe da go gin työs sä on nis tu taan. Tun ne on oleel li nen osa ko ke mus ta, ja
myön tei nen tun ne syn tyy usein sil loin, kun ko kee hal lit se van sa jo tain ja saa vut ta -
van sa uut ta tai kun it se luot ta mus li sään tyy ja olo on tur val li nen. (Kur ke la 1997b,
287–288.)
Musii kis sa olen naisin ta on sen me ta fyysi nen ar vo: mie lek kyys, jo ta se tuo
ole mi seen. Musii kis sa yh dis ty vät oi val lus ja tai to. Sen kaut ta ih mi nen voi ta voit -
taa vah van, ai don to del li suus ko ke muk sen se kä san gen au tent ti sen, ke hit ty neen ja
ko ko nais val tai sen it seil maisun. Ihmi nen kuu los te lee ja ih met te lee lin tu jen lau lua,
me ren pau hua, ve si pisaroi den tip pu mis ta, tuu len uli naa – tä mä on elä mää. Kos ka
hän ha lu aa ym mär tää elä mää ja it se ään, hän tah too tun tea mo net miel tä kieh to vat
ää net. Niis sä hän voi löy tää il maisun mo nil le mie len sä liik keil le. Hän ha lu aa it se -
kin tuot taa ää niä, jot ka il men tä vät hä nen ole mas sa olo aan, tai ta vuut taan ja kek se li -
äi syyt tään se kä ker to vat eh kä jos tain sel lai ses ta, mi tä mi kään muu ei voi tuo da jul -
87