Tiivistelmä - Ethesis - Sibelius-Akatemia

5 Musiikin prosessointiin liittyvästä kognitiivisesta toiminnasta
esi mer kik si vai keudes ta vaih taa re kis te riä ja/tai ää ni huu lia ve nyt tä vi en li has me -
kanis min puut teel li suuk sis ta (ks. lu ku 6.2 ja 6.3). Kos ka taus tal la voi ol la myös
mui ta syi tä, ku ten lu vus sa 2.1 to de taan, on ai na kin vail la miel tä lei ma ta ih mi siä
David so nin ku vaa mi en puut tei den pe rus teel la ”epä musikaa li sik si” tai ”lau lu tai -
dot to mik si”.
5.7.2 Auditiiviset mielikuvat
Monet hen ki löt, myös mu sii kil li ses ti har jaan tu mat to mat, ker to vat voi van sa ku vi -
tel la mu siik kia. Tut ki muk sis sa on esi mer kik si ha vait tu, et tä sä ve len tai soin nun
etu kä teen ku vit te le mi nen no peut taa ja tar ken taa reak tiota. Myös ko ko naisia sä vel -
miä pys ty tään ku vit te le maan. Esi mer kik si teh tä väs sä, jos sa pi ti ker toa, kum pi sa -
na, ”re ki” vai ”lu mi” lau le taan kor keam mal ta ”Kul ku set”-lau lus sa, koe hen ki löt
kä vi vät lä pi mie les sään sä vel kul kua pys ty äk seen suo rit ta maan ver tai lun. (Zator re
ym. tut ki musyh teen ve to 1996, 30–31.) Puhu taan au di tii vi ses ta mie li ku vi tuk ses ta
(au di to ry ima ge ry, Zator re ym. 1996) tai si säi ses tä kuu le mi ses ta (in ner hea -
ring/au diati on, Hola han ym., 2000). Musii kin yh teydes sä si säi nen kuu le mi nen
voi daan mää ri tel lä mie len ky vyk si abst rak tien rep resen taa ti oi den avul la ha vai ta,
muis taa, ver tail la ja yh dis tel lä to naa li sia ja ryt mi siä hah mo ja, vaik ka ei kuu le kaan
mu siik kia sil lä het kel lä. Sisäi sen kuu le mi sen kog ni tii vi set ra ken teet ke hit ty vät
tois tu vis ta mu sii kin kuun te lun ja har joit ta mi sen ko ke muk sis ta. (Hola han ym.
2000, 163.)
Sisäi nen kuu le mi nen on myös yk si tär keä men taa li har joit te lun muo to. Ää -
nen käy tön ja lau lunope tuk sen pii ris sä men taa li har joit te lus ta ja mie li ku vi en käy -
tös tä on pal jon hy viä käy tän nön ko ke muk sia esi mer kik si ää nen laa tuun ja mu sii -
kil li seen il maisuun liit ty en (mm. Sund berg 1986). Men taa li har joit te lun po si tii vi -
sis ta vai ku tuk sis ta on tut ki mus tu lok sia myös mo nis sa eri ur hei lu muo dois sa. On
to det tu, et tä men taa li har joit te lu voi ol la mer kit tä vä te ki jä mo to ri sen suo ri tuk sen
op pi mi ses sa. Sen tu lok sel li nen käyt tä mi nen edel lyt tää kui ten kin op pi jal ta ai kai -
sem pia fyy si siä suo ri tus ko ke muk sia. (Kari & Suon pe rä 1983, 3–4; ks. Kur ke la, O.
2000.) On ole tet ta vaa, et tä ti lan ne on sa ma lau la mi sen suh teen. Mikä li hen ki löl lä
on ko vin vä hän konk reet ti sia lau la mis ko ke muk sia, men taa li har joit te lus ta ei ole
ehkä apua.
5.8 Taitoon motorisena suorituksena liittyviä
piirteitä
Tai dot voi daan mää ri tel lä toi min nan suh teel li sen jäy kik si ja au to ma tisoi tuneik si
pe rus ele men teik si, jot ka op pi mi sen alus sa edel lyt tä vät tie tois ta tark kaa vai suut ta ja
pa neu tu mis ta suo ri tuk seen (Var ti ai nen ym. 1993, 41). Mitä enem män jo tain toi -
min toa on har joi tel tu, si tä vä hem män se vaa tii tark kaa vai suut ta ja si tä au to maat ti -
sem mak si toi min to muut tuu. Auto maat ti sil le pro ses seil le on tyy pil lis tä, et tä ne
ovat no pei ta ja nii tä on vai kea muut taa, kun ne ker ran ovat va kiin tu neet. Ne ei vät
106