Tiivistelmä - Ethesis - Sibelius-Akatemia

3 Laulamiskulttuurin maisema
Ymmär tääk seen mi tä ta han sa il miötä on hyö dyl lis tä poh tia il mi ön his to rial -
li sia juu ria (Ber ger & Luck mann 1994, 67). Kos ka myös kään lau la mis kult tuu rin
mai se maa ins ti tuu ti oi neen ja re sep ti tie toi neen ei voi ym mär tää ot ta mat ta huo mi -
oon sen läh tö koh tia ja ke hi tys tä, tar kas te len suo ma lai sen mu siik ki kas va tuk sen
juu ria lä hin nä lau lunope tuk sen osal ta.
3.2.1 Musiikkikasvatuksen ja laulunopetuksen historiallisia
painopisteitä
Lau lunope tus ta on har joi tet tu maas sam me vuo si sa to jen ajan. Kes kiajan kou lus sa
lau lu oli tär keä op pi ai ne, ja voi jo pa sa noa, et tä en sim mäi set kuo ro lai set Turus sa
oli vat am mat ti mai sia lau la jia maan pää kir kon pal ve luk ses sa. (Kil piö 1992.) Lau -
lunope tuk sen ta voit teis sa al koi vat 1800-lu vun lop pu puo lel la nä kyä vah vat kan -
san si vis tyk sel li set, us kon nol li set ja es teet ti set ta voit teet. Kan sal le suun nat ta vas ta
lau lunope tuk ses ta kiin nos tut tiin kan san si vis tyk sen vä linee nä ”us kon nol li sen, si -
weel li sen ja kau nol lis-tun non” he rät tä mi sek si – rah vas kyl lä lau loi, mut ta si vis -
tyneis tön mie les tä so pi mat to mia ren ku tuk sia. Rah vas ta oli siis kas va tet ta va myös
lau lun avul la, kos ka sen har joit ta mi sen kat sot tiin kas vat ta van ih mis tä koh ti hy viä
ta po ja ja si vis tys tä. Lau lu tai to rin nas tet tiin toi si naan lu ku tai toon, ja nii den pi ti kul -
kea rin nak kain, jos mie lit tiin lu keu tua si vis tys kan so jen jouk koon. (Vapaa vuori
1997, 84, 164.) Myös 1880-lu vul la al ka neen, vuo si kym meniä kes tä neen lau lu juh -
li en pe rin teen taus tal la vai kut ti idealis ti nen nä ky mu sii kis ta, eri tyi ses ti lau lus ta es -
teet tis ten elä mys ten an ta ja na, kor keam piin pää mää rin ja hen ki siin ar voi hin oh jaa -
va na kan san kas vat ta ja na (Kil piö, 1992).
1900-lu vun lop pua lä hes tyt tä es sä ope tuk sen ta voit teis ta jäi vät vä hi tel len
syr jään kan san si vis tyk sel li set ja us kon nol li set ta voit teet, mut ta klas si sen tai de mu -
sii kin ase ma py syi vah va na mu siik ki kas va tuk ses sa. Kor kea kou lu tasois ta ope tus ta
an net tiin ai no as taan klas si ses sa mu sii kis sa vuo teen 1983 as ti, jol loin Sibe lius-
Aka te mi aan pe rus tet tiin jaz zin ja kan san mu sii kin kou lu tusoh jel mat. Suo ma lai ses -
sa mu siik kiop pi lai tos jär jes tel mäs sä ope tus pe rus tuu edel leen pit käl ti klas si sen
mu sii kin ns. pe rus oh jel mis toon ja kurs si tut kin to jär jes tel män avul la py ri tään val ta -
kun nal li ses ti ver tai lu kel poi seen ar vi oin tiin. Musiik kiop pi lai tok set avaa vat tär ke -
än etenemis väylän am mat ti lai suu teen (esim. Hir vo nen ym. 2002) 23 . Slo bo da ku -
vai lee vas taa vaa eng lan ti lais ta mu siik ki kou lu tuk sen ar vi oin ti- ja ope tus jär jes tel -
mää ”klas si sek si kon ser va to riokult tuu rik si”. Sen ide olo gia vai kut taa sa man tyyp -
pi sel tä oman mu siik kiop pi lai tos jär jes tel mäm me kans sa: vi ral li set lau ta kun nat ar -
vi oi vat maan laa jui ses ti vuo sit tain op pi lai den suo ri tuk sia. Pai no pis te on pe rin tei -
23 Ope tus mi nis te ri Mai ja Ras kin ter veh dyk ses sä mu sii kinopis ke lu näyt täy tyy näh däk se ni vä linee nä täh -
teyteen: ”Nimek käät sä vel tä jät, ka pel li mes ta rit, soit ta jat ja lau la jat nou se vat hy vän mu sii kin pe rus ope tuk -
sen an sios ta. Tai ta va opet ta ja eh kä aa vis taa, kos ka opet taa tu le vaa maa il man täh teä. Kos kaan ei kui ten kaan
voi ol la var ma ke nes tä tu lee mes ta ri. Sik si jo kais ta op pi las ta tu lee kan nus taa.”(Suo men Musiik kiop pi lai -
tos ten lii ton jul kai su 2002, 1.)
46