Tiivistelmä - Ethesis - Sibelius-Akatemia

5 Musiikin prosessointiin liittyvästä kognitiivisesta toiminnasta
sä vel on funk tiol taan sä vel ku lun lo pet ta vin. Jos esi te tään sä vel män kat kel mas ta
ver sio, jos sa in ter val le ja on hie man muu tet tu, mut ta me lo di an hah mo säi ly tet ty,
no vii sit ei vät ha vait se muu tok sia. (Smith, 1997, 240–245.) Noviiseil ta puut tu vat
yleen sä eks plisiit ti set kä sit teet (ka dens si, too ni kasoin tu, tait teen yli menosäve let
jne.), jot ka hel pot ta vat hah mo tus- ja tuot ta mis no peut ta ja muis ta mis ta (Slo bo da
1990, 5). Smit hin mu kaan no vii sit ei vät var muu del la pys ty neet erot ta maan pien tä
ters siä suu res ta ters sis tä tai kvar tis ta, mut ta tut tui hin lau lui hin no jaa mi nen aut toi
hah mot ta mis ta. He op pi vat te ke mään erot te lun, kun hei tä opas tet tiin yh dis tä mään
pie ni ters si ”Greens leaves”-sä vel män al kuun, suu ri ters si ”Kum Bah Yah” -lau lun
al kuun ja vas taa vas ti kvart ti jo hon kin tut tuun kvart ti hy pyl lä al ka vaan lau luun.
Täl lai nen ”kan san lau lu stra te gia” to den nä köi ses ti aut toi hyö dyn tä mään muis tiin
jä sen ty nei tä skeemoja. (Smith 1997, 255–257.)
Näyt tää siis sil tä, et tä lä hin nä vain mu sii kin asian tun ti joil le voi olet taa muo -
dos tu van sys te maat ti sia mu sii kil li sia ta pah tu mia en na koivia ja jä sen tä viä to naa li -
sen jär jes tel män skee mo ja (Smith 1997). Esi mer kik si lu vus sa 5.3 kä sit te le mä ni
ka te go ri nen kuu le mi nen on luon teenomais ta pää asias sa asian tun ti joi den ta val le
pro ses soi da mu sii kil lis ta ma te ri aa lia. Musii kin asian tun ti joi den ja mu sii kil li ses ti
har jaan tu mat to mi en hen ki löi den vä li siä pro ses soin tiero ja ei si ten voi suo ra vii vai -
ses ti pi tää ”mu si kaa li suu den” tai ”epä musikaa li suu den” osoi tuk se na. Erot pe rus -
tu vat har jaan nuk ses ta, kiin nos tuk ses ta ja muis ta te ki jöis tä joh tu viin mo ni mut kai -
siin toi siin sa vai kut ta viin te ki jöi hin. 67
5.7 Melodioiden laulamisen oppimisen vaiheista
Se, mil lais ten vai heit ten kaut ta lap si hah mot taa me lo di an ja pys tyy lau la maan sen,
näyt tää riip pu van en nen kaik kea kog ni tii vi sen ke hi tyk sen vai hees ta ei kä niin kään
lap sen ää nialas ta. Lap si ei ni mit täin ta val li ses ti käy tä fy sio lo gis ta ää nialaan sa lau -
la es saan, vaan lau la mi nen on sen het ki sen skee man ke hi tysas teen va ras sa.
(Davids son 1994, 117.) Tar kas te len aluk si lap sen lau la mi sen ke hi tys vai hei ta laa -
jan vii si vuo ti sen, sys te maat ti sen seu ran ta tut ki muk sen ”Har vard Pro ject Zeron”
(David son 1994) pe rus teel la. Tut ki mus kos ki 78 las ta, jot ka oli vat iäl tään 1–6vuo
ti ai ta.
Har vard Pro ject Zero -tut ki jat to tea vat, et tä lap sen lau lun ana lysoin tiyk sik -
kö nä tu li si pi tää fraa sia, ei ko ko me lo di aa in ter val lei neen, kos ka lau la mis ke hi tys
ta pah tuu fraa si en hah mos kee mo jen tar ken tu mi sen kaut ta. Hah mol la tar koi te taan
me lo di an hah moa ja skee mal la sen men taa lis ta rep resen taa tiota. Ensim mäi set me -
67 On tie tys ti mah dol lis ta, et tä jo ku osoit taa hy vin kin ke hit ty nei tä mu sii kil li sia ky ky jä il man, et tä hän oli si
saa nut mi tään eri tyis tä mu sii kinope tus ta. On myös kiin nos ta vaa, et tä ei-muu si koil la voi ol la ai na kin jos sain
mää rin re la tii vi nen kor va, ku ten Parn cutt ja Levi tin (1999) ovat osoit ta neet. (Ks. 5.8.2). Se, et tä Smith
(1997) kä sit te lee ero ja am mat ti lais ten ja no viisi en mu sii kil li sen ai nek sen pro ses soin nis sa, kun taas esi mer -
kik si Parn cutt ja Levi tin (1999) osoit ta vat yh tä läisyyk siä am mat ti lais ten ja no viisi en sä vel kor keuk si en
muis ta mi ses sa, ker too näh däk se ni tut ki muk sen ja tut ki joi den mo ni ääni syy des tä; hie man eri nä kö kul mat
voi vat an taa näen näi ses ti vas tak kai sia tu lok sia.
102