Tiivistelmä - Ethesis - Sibelius-Akatemia

12 Laulamiskulttuurin
mahdolliset maailmat
Täs sä lu vus sa vas taan ko ko avas ti tut ki mus teh tä vään lau lu taidot to muu den il mi ön
sel vit tä mi ses tä: ”Mis tä lau lu taidot to muu des sa on ky sy mys?” se kä tar kas te len vii -
det tä ja vii meis tä tut ki mus kysymys tä: ”Miten nuo til leen lau la mis ta voi opet taa?”
Vii mei ses sä lu vus sa 12.4. hah mot te len ope tus mal lin ”Lau lu taidon tu ki tik kaat”
nuo til leen lau la mi sen pa ran ta mi sek si ja ke hit ty vän lau la jan avuk si.
Edel tä vis sä lu vuis sa olen tar kas tel lut tut ki mus ryh mään osal lis tu nei den lau -
lu taidon muu tok sia fy sio lo gi sis ta, kog ni tii vi sis ta ja ko ke muk sel li sis ta nä kö kul -
mis ta ja sel vit tä nyt näi den te ki jöi den yh teyk siä lau lu taidot to muu teen. Vas taan tut -
ki mus teh tä vään ko ko amal la nä mä kir jal li suu teen ja tut ki musha vain toi hin pe rus tu -
vat poh din nat ja esit tä mäl lä niis tä mal lin yh teen ve to ku vi on muo dos sa. Mal li on
abst rak tio to del li suu des ta, ja sen tar koi tuk se na on esit tää yk sin ker tais tet tu nä ke -
mys ko ko naisuu des ta tuo mal la esiin sen olen nai sia piir tei tä (Hirs jär vi ym. 2002,
134). Hah mot te len myös eh do tuk sen hy väk si lau lusuh teek si.
12.1 Laulutaidottomasta kehittyväksi laulajaksi
Esit te len aluk si kah tiaja on kah des ta lau la mi sen mah dol li ses ta maa il mas ta. Mah -
dol li set maa il mat ovat so si aa li sia ja kult tuu ri sia mer ki tys verk ko ja, jot ka mää rit tä -
vät ih miselä mää ja joi den va ras sa ih mi nen hah mot taa it se ään ja jot ka toi saal ta
muok kaan tu vat niis sä toi mi joi den kaut ta (Hol land ym. 2001, 40–42). Aivan sel -
laise naan maa il mat ei vät var maan kaan ole ole mas sa kuin kaa va mai ses sa kah tiaja -
os sa ni esi tän, mut ta niil lä on tut ki muk sen pe rus teel la kui ten kin vas tineen sa to del -
li suu des sa.
Tämän tut ki muk sen koh de lau lu taidot to muus on pe räi sin yh des tä mah dol li -
ses ta maa il mas ta, es teet ti sen mu siik ki kas va tuk sen maa il mas ta. Sen mer ki tys ver -
kos sa se kä mu sii kin asian tun ti jat et tä maal li kot mää rit te le vät lau lu taidon sel lai -
sek si luon tai sek si omi nai suu dek si, jo ka ih mi sel lä jo ko on tai ei ole. 134 Usein mu si -
kaa li suu den ja lau lu taidon, en nen kaik kea ”sä vel kor van” kat so taan liit ty vän yh -
134 Jos lap si tai ai kui nen sul je taan ak tii vi sen mu sii kin te ke mi sen ul ko puo lel le esi mer kik si lei maa mal la hä net
epä musikaa li sek si tai lau lu taidot to mak si, hä nen mah dol li suu ten sa ky seen alais taa saa man sa lei ma ovat to -
den nä köi ses ti pie net. Täs sä mie les sä mu siik ki kult tuu ri mää rit te lee mak ro tasol la yk si löi den liik ku ma-aluet -
ta. On to ki ih mi siä, jot ka saa mas taan lei mas ta huo li mat ta on nis tu vat rai vaa maan it sel leen väy län mu siik -
kiin. Mai ja la (2003, 83) ker too kol mes ta suo ma lai ses ta huip pu muu si kos ta, jot ka hy lät tiin ai koi naan mu -
siik kiopis ton pää sy ko kees sa. Näi den hen ki löi den lap suu denym pä ris tö kan nus ti kui ten kin vah vas ti mu sii -
kin pa riin, jo ten pää sy ko kees sa saa tu epä musikaa li sen mää re tai jän nit tä mi nen ei tu hon nut hei dän oras ta -
vaa myön teis tä mu siik kisuh det taan.
237