Tiivistelmä - Ethesis - Sibelius-Akatemia

4 Laulaminen subjektiivisena kokemuksena
tu vuut taan. Kos ka tai ta mat to mas ta pa laut tees ta on enem män hait taa kuin hyö tyä,
pa laute on an net ta va ra ken ta vas ti ja hy väs sä il ma pii ris sä. Kat tee ton ke hu mi nen tai
nöy ryyt tä vä kri tiik ki ei yleen sä joh da op pi mi seen. Suo ma lais ta työ elä mää poh -
ties saan Lon ka esit tää ra ken ta van pa laut teen perussäännöt:
1. Neu voa tai ar viota tär keäm pää on kuun te le mi nen. Jokai sel la on kä si tys
omis ta vah vuuk sis taan ja heik kouk sis taan. On syy tä en sin ky syä, mi tä ih mi nen it -
se ajat te lee suo ri tuk ses taan. 2. Posi tii vi set asi at ovat yh tä tot ta kuin kri tiik ki kin,
sik si ne on sa not ta va en sin, re hel li ses ti ja rea lis ti ses ti. Ilma pii rin on ol ta va kan nus -
ta va ja luot ta mus ta he rät tä vä. Näin var mis te taan pa laut teen an ta jan ja saa jan vä lil -
le syn tyy luot ta mus ja kes ki näi nen yh teis ym mär rys. Täs tä seu raa, et tä myös kriit -
ti set kom men tit pys ty tään kä sit te le mään. 3. Palaut teen tu lee kos kea ih mi sen tuo -
tos ta tai toi min taa, ei hä nen per soonaan sa tai asi oi ta, jot ka ovat hä nen kont rol lin sa
ul ko puo lel la. Jos ih mi sel lä ak ti voi tuu yk sin omaan ha lu puo lus tau tua tai suo ja ta it -
se tun to aan, hän ei pys ty ot ta maan pa lautet ta vas taan. 4. Kriit ti set kom men tit esi te -
tään asial li ses ti ja ra ken ta vas ti, mie lui ten spe si fi en ky sy mys ten muo dos sa. 5. Val -
ta tais te lua on väl tet tä vä. Palaute ti lan ne ei saa päät tyä ei päs–juu pas-tyyp pi seen
väit te lyyn. 6. Ihmi sen pi tää saa da it se miet tiä, mi ten hän ot taa pa laut teen huo mi -
oon ja mi ten hän si tä hyö dyn tää. 7. Palaut teen tu lee ol la mie lui ten pro ses sin ai kais -
ta. Jos jo kin on me nos sa vi kaan, se voi daan vie lä kor ja ta. (Lonka 2001, 131–133.)
Raken ta va pa laute edel lä esi te tyl lä ta val la on pai kal laan esi mer kik si ta -
vanomai sis sa työ yh teisöti lan teis sa. Kui ten kin esi mer kik si se, ko ke vat ko kaik ki
asi an osai set il ma pii rin kan nus ta va na ja luot ta mus ta he rät tä vä nä, ei ole it ses tään
sel vää. Esi mies tai opet ta ja käyt tää ta val li ses ti val taa ja voi ko kea il ma pii rin hy vin
myön teise nä toi sin kuin eh kä alai set tai op pi laat. Myös se, et tä pa laute kos ki si vain
ih mi sen tuo tos ta tai toi min taa, ei hä nen per soonaan sa, on ki pe rä seik ka. On to ki lu -
ke mat to mia asi oi ta, jois sa pa laut teen ei koe ta kos ket ta van it seä vaan tuo tos ta, ai -
na kin kun pa laute osa taan an taa ra ken ta val la ta val la. Mut ta on sa mal la muis tet ta -
va, et tä mi kä ta han sa te ke mi nen on ta val laan osa it seä, kos ka it se on yh teydes sä
toi min nan kaut ta it sen sä ul ko puo li seen to del li suu teen (esim. Bru ner 1996). Täs sä
mie les sä te ke mi ses tä an net tu pa laute ei eh kä ole täy sin ir ro tet ta vis sa tekijästä.
Eri tyi ses ti sil loin kun on ky sy myk ses sä sel lai set sei kat, jois sa it sen tun ne -
vyöhyk keel lä (Kur ke la 1997a; myös 1993, 196) on vah va osuus, on pa laut teen an -
ta jal la eri tyi sen suu ri vas tuu. Täl lai set ti lan teet liit ty vät tyy pil li ses ti esil lä oloon
ja/tai ti lan tei siin, joi hin on eri tyi ses ti in ves toi tu it seä. Vari la ker too seu raa van esi -
mer kin Matis ta kes ki kou lun vii mei sel lä luo kal la: Mat ti jou tui esi tel möi mään eng -
lan nik si luo kan edes sä it sel leen vie raas ta ai hees ta, gol fin pe luus ta. Vie ras kie li,
kau kai nen ai he ja esit tä mis ti lan tees sa yl lät tä väs ti esiin tul lut ha vain to ”olen yk sin,
mon ger ran, ää ne ni tä ri see ja olo ni on tu ka la – mi nä, ko va kun di, ei hän tä mä ole
mah dol lis ta”. Tun ne ko ke mus (sy dän ty kyt tää kah ta sa taa ei kä sa no ja eng lan nik si
löy dy) jäi py sy väk si. Vuo si kau sia ah dis tus reak tio lau ke si pääl le ai na kun Mat ti
jou tui eng lan nin kie len suul li sen käyt tö ti lan tee seen. Tun ne ko ke mus ei yleis ty nyt
mui hin kie liin tai esiin ty mis ti lan tei siin. Hän va pau tui kol me kymp pise nä tun ne -
loukus taan har joit te le mal la eng lan tia useam man vuo den työ vä enopis ton kes kus -
te lu ryh mis sä. Hän vält te lee edel leen eng lan nin pu hu mis ta, mut ta ky ke nee aiem -
paa pa rem min hal lit se maan pul man sa. (Varila 1999, 11–12.)
86