Tiivistelmä - Ethesis - Sibelius-Akatemia

6 Äänentuoton fysiologinen perusta
frek vens si tasoil la ja pie nel lä in ten si tee til lä ään net tä es sä vä räh te ly taa juus F0 kor -
re loi po si tii vi ses ti thy ro ary tenoideus-li hak sen ak ti vi tee tin kans sa; kun sen ak ti vi -
teet ti kas vaa, sä vel kor keus nou see. Mut ta kor keam mil la frek vens si tasoil la ja pie -
nel lä in ten si tee til lä, eri tyi ses ti fal set ti ää nes sä, thy ro ary tenoideus-li hak sen ak ti vi -
tee tin kas va mi nen pyr kii ma dal ta maan sä vel kor keut ta. (Tit ze ym. 1989.) Sävel -
kor keus voi las kea myös pas sii vi ses ti seu rauk se na sä vel kor keut ta nos ta vi en li has -
ten ren tou tu mi ses ta (Lauk ka nen & Lei no 1999, 43). On mah dol lis ta yl lä pi tää ct-li -
has ta voi mak kaas ti su pis ta mal la sa maa vä räh te ly taa juut ta il man ää ni huu li li hak sen
su pis tu mis ta, vaik ka sub glot taa li nen pai ne vä heni si (Tana ka & Tana be 1989, 97).
Täl lais ta li has-hen gi tys painekoor dinaa tiota vaa di taan lau let ta es sa suh teel li sen
kor kealta sa maa säveltasoa hiljentäen ääntä eli tehtäessä diminuendo.
Kur kun pään alas päin suun tau tu vaa lii ket tä pi de tään ylei ses ti ää nen käy tön
kan nal ta suo tuisa na, kun taas kur kun pään kor kea asen to lii te tään hy per funk tio -
naa li seen ää nen käyt töön. Puhu taan ”tra ke aa li ses ta ve dos ta” (tracheal pull), kun
kur kun pää pää see las keu tu maan hen ki tor ven elas ti sen ra ken teen an sios ta si sään
hen gi tet tä es sä pal le an las keu tu mi sen yh teydes sä. (Iwars son 2001, 386.) Monet
muut kin kur kun pään ul ko puo li set li hak set vai kut ta vat ää nen tuot toon kont rol loi -
mal la ää ni huu li vä räh te ly olo suh tei ta. Esi mer kik si kie li luu li hak set vai kut ta vat kil -
pi rus ton liik ku mi seen eteen päin ja ylös päin. Rin ta las ta-kil pi rus to li hak set yh des sä
si sään hen gi tyk seen liit ty vän tra ke aa li sen ve don kans sa voi vat ai he ut taa kil pi rus -
ton siir ty mää eteen päin ja alas päin. Täl lai set kil pi rus ton liik keet voi vat aut taa
ct-li has ta ve nyt tä mään ää ni huu lia mi kä li ren gas rus to ei lii ku. (Son ni nen 1968,
Son ni nen ym. 1999, 319 mu kaan.) Son ni nen osoit ti li säk si jo väi tös kir jas saan
vuon na 1956, et tä pään taak se päin kal lis ta mi nen vai keut taa kor kei den ää ni en lau -
la mis ta (Son ni nen 1996–1997, 7). Kai ken kaik ki aan kur kun pääs sä ta pah tu va ää ni -
huu li en vä räh te lyyn pe rus tu va ää nen kor keu den muu tos on ää ret tö män mo ni mut -
kai sen kur kun pään si sä puo li sen ja ul ko puo li sen li has toi min nan vuo ro vai ku tus ket -
jun tu los. (Hira no 1988, 57; Sundberg 1986, 22–28.)
120