Tiivistelmä - Ethesis - Sibelius-Akatemia

5 Musiikin prosessointiin liittyvästä kognitiivisesta toiminnasta
Wel chin (1996) esit tä mä ke hi tyk sel li nen nä ke mys lap sen lau lu taidon vai -
heis ta (lu ku 2.3) pe rus tuu lu kui siin tut ki muk siin ja on sa man suun tai nen kuin edel -
lä esi te tyt nä ke myk set. Voi nee yh teen ve donomai ses ti to de ta, et tä lap sen lau lu -
taidon ke hit ty mis tä aja tel len val lit see suh teel li nen yk si mie li syys sii tä, et tä lau la -
mi nen ke hit tyy mak ro tason piir tei den (me lo diahah mot) hal lit se mi ses ta ka peal la
ää nialal la mik ro tason piir tei den (in ter val lit ja tar kat sä vel kor keudet) hal lit se mi -
seen laa jem mal la äänialalla.
Fyk (1994) tut ki ly hyt kes toi sen ja pi dem pi kes toi sen (vä li tön tois ta mi nen
vs. nel jän mi nuu tin pääs tä ta pah tu va tois ta mi nen) vii veen vai ku tus ta sä vel kor -
keuk si en muis ta mi seen ja sen yh teyt tä ly hyi den sä vel kul ku jen muis ta mi seen. Hän
to te si, et tä yh dek sän vuoti ai den las ten ky ky tois taa nel jäs tä kah dek saan sä vel tä si -
säl tä viä sä vel kul ku ja vaih te li suu res ti. Osaa mi nen riip pui se kä ää nialas ta et tä ly -
hyt kes toi sen muis tin ka pasitee tis ta me lo di an suh teen. Hei koim mat koe hen ki löt
käyt ti vät noin kvar tin ää nialaa (h–e 1 ), ei vät kä pys ty neet lau la maan tar kas ti nel jän
sä ve len me lo di aa. Tie tyn yk sit täi sen sä ve len tuot ta mi sen tark kuus heik ke ni heil lä
huo mat ta vas ti 30 se kun nin vii veen jäl keen toi sin kuin in tonaa tiol taan tar koil la
lau la jil la. Sävel ku lun muis ta mi sen ja yk sit täis ten ää ni en muis ta mi sen vä lil lä il me -
ni seu raa van lai nen yh teys: Hei koim mat, jot ka ei vät vä lit tö mäs ti pys ty neet tois ta -
maan an net tua ään tä suun nil leen nel jän nes sä ve las ke leen tark kuu del la, ei vät pys -
ty neet lau la maan oi kein nel jän sä ve len kul kua vä lit tö mäs ti sen kuul tu aan. Ne, jot -
ka lau loi vat mi nuu tin vii veen jäl keen mal li ää nen suun nil leen nel jän nes sä ve las ke -
leen tark kuu del la, pys tyi vät tois ta maan vii des tä sä ve les tä koos tu van ku lun. Ne,
jot ka nel jän mi nuu tin ku lut tua pys tyi vät lau la maan an ne tun sä ve len nel jän nes sä -
ve las ke leen tark kuu del la, muis ti vat lau la en seit se män tai kah dek san sä ve len me lo -
diaku lut. Näyt tää siis sil tä, et tä ly hyt kes toi nen sä vel- ja me lo diamuis ti on yh -
teydes sä lau let tu jen sä vel ten tark kuu teen.
Lou hi vuori (1990, 34, 44–46) poh tii lau lu jen opet ta mis ta kou lus sa ja esit -
tää, et tä me lo di an opet ta mi ses sa oli si aluk si kiin ni tet tä vä huo mio lau lun sy vä ra -
ken tee seen, toi sin sa noen sä vel män ko ko nais ra ken tee seen, sä kei den me lo diahah -
moi hin ja met ri seen ra ken tee seen. 68 Käy tän nön ope tus työ tä te ke vil le on tut tu il -
miö, et tä op pi laan kir joit ta mas sa me lo diadik taa tis sa on oi kean suun tai nen ko ko -
nais hah mo, mut ta yk sit täi set sä ve let ovat vää riä. Näin ta val laan pi tää kin ol la:
Sävel mä opi taan si tä hel pom min, mi tä pa rem min hal li taan sä kei den me lo di nen
hah mo. Pin ta ker rok sen yk si tyis koh dat hah mot tu vat vas ta ko ko nais ra ken net ta vas -
ten. Opet ta jan eh kä kan nat tai si alus sa sal lia pin ta ra ken tee seen liit ty vää huo jun taa
eli vää rin lau la mis ta. Vir heet ovat osa luon tais ta op pi mis proses sia, jos sa en sin opi -
taan il mi ön ylei set piir teet huo mi on vä hi tel len koh dis tues sa yhä pie nem piin yk si -
tyis koh tiin. Kan san mu sii kis sa on pit kään hy väk syt ty aja tus, et tä sa moin kuin pu -
hees sa niin myös lau luis sa sal li taan yk si löl lis tä vaih te lua. Myös tai de mu sii kin
esit tä jil lä re nes sans sin ja ba ro kin ai koi na oli jo pa vel vol li suus tuo da mu siik kiin
68 Lou hi vuoren kä sit te ly pe rus tuu Ander so nin kog ni tii vi sen muis ti teo rian ACT- mal lin ja mu sii kin ge ne ra tii -
vi sen kie liopin (Lehr dahl & Jac ken dorff 1985) poh jal le.
104