You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
3.2 Instituutiot merkitysten kantajina<br />
op pi lai den tai de te ok sia, pii rus tuk sia, pat sai ta, nuk ke ja, kart to ja, ru no ja jne., mut ta<br />
ei mu siik kia. Mik si? ’En ole kou lu tet tu muusikko’, on opet ta jan vas taus. Kui ten -<br />
kin tä mä sa ma kou lut ta ma ton maa la ri, ku van veis tä jä ja kir joit ta ja saa op pi laat luo -<br />
maan mi tä hie noim pia töi tä. Musii kin suh teen opet ta ja te kee poik keuk sen, lie nee<br />
sik si, et tä on kas va tusins ti tuu ti oi den sa kaut ta op pi nut, et tä pi tää ol la kou liin tu nut<br />
muu sik ko voi dak seen teh dä mu siik kia… Musiik ki on lii an tär ke ää jä tet tä väk si<br />
muu si koil le, ja näin sa noes sam me haas tam me am mat ti lais ten mää räys val lan, ei<br />
vain mu sii kin alu eel la vaan elä mäs sä yleensä.”<br />
Käsi tyk set mu sii kil lis ten tai to jen eri tyis luon tees ta is tu vat lu jas ti ylei sis sä<br />
us ko muk sis sa, ei kä kaik ki en ole te ta voi van vaik ka pa op pia soit ta maan. Esi mer -<br />
kik si yli 75 % kas va tusalan am mat ti lai sis ta us koi, et tä sä vel tä mi nen, lau la mi nen<br />
tai kon sert tisoit ti mi en soit ta mi nen vaa tii eri tyis lah jak kuut ta. Vas taa vas ti vain al le<br />
40 % mie les tä ki rur gi sen toi men pi teen suo rit ta mi nen tai sha kin pe laa mi nen edel -<br />
lyt tää si tä. (Slo bo da 1996, 107–108; Davis 1994, Slo bo da 1996, 108 mu kaan.)<br />
Aja tus lah jak kuu des ta si säis te tään jo var hain: kah dek san vuoti ai den kou lu lais ten<br />
mie les tä mu sii kil li set ky vyt – toi sin kuin esi mer kik si lii kun nal li set ky vyt – ei vät<br />
ke hi ty har jaan nuk sen avul la (O’Neill 1994 Slo bo da 1996, 108 mu kaan). Monis sa<br />
at ri buu tiotut ki muk sis sa on saa tu sa man suun tai sia tu lok sia, mut ta myös to det tu, et -<br />
tä kou lu menes tys tä mu sii kis sa se li te tään se kä ky vyk kyy des tä et tä yrit tä mi ses tä<br />
joh tu vak si (Aus tin & Vis poel 1998, 40–41; Leget te 1998; ks. lu ku 4.2). Kart tu nen<br />
(1992, 59) to te si tut ki muk ses saan, et tä yh des sä kään vii den tois ta mu siik ki kir jas -<br />
ton hoi ta jan haas tat te lu vas tauk sis ta ei suh tau dut tu kriit ti ses ti mu si kaa li suus kä sit -<br />
tee seen. Musi kaa li suus miel let tiin eri kois ky vyk si tai -omi nai suu dek si, jo ka vain<br />
osal la ih mi siä on ja jo ta pe rin tö te ki jät sää te le vät. Bränd strö min (1997, 94–95) mu -<br />
sii kinopet ta jia kos ke vas sa haas tat te lu tut ki muk ses sa tu li esiin, et tä sa man ai kai ses ti<br />
aja tel tiin kaik ki en ih mis ten ole van mu si kaa li sia ja kui ten kin, et tä mu sii kil li seen<br />
toi min taan tar vi taan eri tyisedel ly tyk siä. Klas si sen mu sii kin kor kea kou luopet ta jat<br />
ko ros ti vat voi mak kaam min kuun te lu ky kyä kuin pe rus kou lunopet ta jat. Kaup pi nen<br />
(1996, 54) puo les taan sa noo mu sii kinopet ta jan työs sään to den neen sa, et tä mo net<br />
op pi laat tai ai na kin hei dän van hem pan sa ajat te le vat, et tä mu sii kin op pi mi nen ja<br />
mu sii kis ta naut ti mi nen vaa ti vat eri tyis lah jak kuut ta. Hänen mie les tään ”es teet ti nen<br />
tai denäke mys on teh nyt mu sii kis ta mys tee rin – siir tä nyt mu sii kin tai teel li seen kor -<br />
keuteen, pois ar kielä mäs tä. Se on tuotava takaisin jokaisen ulottuville”.<br />
Musiik ki on kui ten kin kuu lu nut mah dol li ses ti ai na kaik kial la in hi mil li seen<br />
kult tuu riin. Se on liit ty nyt lap sen nu kut ta mi seen, työ hön, juh liin, us kon toon tai<br />
po li tiik kaan, ja mu sii kin us ko taan voi van vai kut taa myön tei ses ti ih mi sen fyy si -<br />
seen ja psyyk ki seen olo ti laan. Musiik ki liit tyy vää jää mät tä elä mään, si tä on vies ti -<br />
mis sä kaik kial la ja esi mer kik si mai nos mu siik kia on vai kea vält tää. (Tre hub &<br />
Trai nor 2001, 281, 295.) Kos ka kaik keen mu sii kil li seen toi min taan, myös mu sii -<br />
kin kuun te luun, liit tyy var sin mo ni mut kai sia kog ni tii vi sia pro ses se ja, on evo luu -<br />
tio psy ko lo gi an pii ris sä alet tu poh tia, mik si ih mi nen osoit taa uni ver saa lis ti tai pu -<br />
mus ta ta ju ta mu siik kia. Onko ky ky naut tia mu sii kis ta vain jo kin evo luu ti on si vu -<br />
tuote, vai on ko sil lä mah dol li ses ti suu ri kin mer ki tys ih mis la jin älyl li ses sä ke hi tyk -<br />
ses sä? Vaik ka mu sii kil li nen ky vyk kyys lii te tään ta val li ses ti mu sii kin te ke mi seen<br />
soit ta mal la, lau la mal la tai sä vel tä mäl lä, ih mis ten enem mis tö kui ten kin lä hin nä<br />
kuun te lee mu siik kia tai tans sii sen tah dis sa luo den hy vin kin vah vo ja tun nesitei tä<br />
49