24.12.2012 Views

Tiivistelmä - Ethesis - Sibelius-Akatemia

Tiivistelmä - Ethesis - Sibelius-Akatemia

Tiivistelmä - Ethesis - Sibelius-Akatemia

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

3.2 Instituutiot merkitysten kantajina<br />

op pi lai den tai de te ok sia, pii rus tuk sia, pat sai ta, nuk ke ja, kart to ja, ru no ja jne., mut ta<br />

ei mu siik kia. Mik si? ’En ole kou lu tet tu muusikko’, on opet ta jan vas taus. Kui ten -<br />

kin tä mä sa ma kou lut ta ma ton maa la ri, ku van veis tä jä ja kir joit ta ja saa op pi laat luo -<br />

maan mi tä hie noim pia töi tä. Musii kin suh teen opet ta ja te kee poik keuk sen, lie nee<br />

sik si, et tä on kas va tusins ti tuu ti oi den sa kaut ta op pi nut, et tä pi tää ol la kou liin tu nut<br />

muu sik ko voi dak seen teh dä mu siik kia… Musiik ki on lii an tär ke ää jä tet tä väk si<br />

muu si koil le, ja näin sa noes sam me haas tam me am mat ti lais ten mää räys val lan, ei<br />

vain mu sii kin alu eel la vaan elä mäs sä yleensä.”<br />

Käsi tyk set mu sii kil lis ten tai to jen eri tyis luon tees ta is tu vat lu jas ti ylei sis sä<br />

us ko muk sis sa, ei kä kaik ki en ole te ta voi van vaik ka pa op pia soit ta maan. Esi mer -<br />

kik si yli 75 % kas va tusalan am mat ti lai sis ta us koi, et tä sä vel tä mi nen, lau la mi nen<br />

tai kon sert tisoit ti mi en soit ta mi nen vaa tii eri tyis lah jak kuut ta. Vas taa vas ti vain al le<br />

40 % mie les tä ki rur gi sen toi men pi teen suo rit ta mi nen tai sha kin pe laa mi nen edel -<br />

lyt tää si tä. (Slo bo da 1996, 107–108; Davis 1994, Slo bo da 1996, 108 mu kaan.)<br />

Aja tus lah jak kuu des ta si säis te tään jo var hain: kah dek san vuoti ai den kou lu lais ten<br />

mie les tä mu sii kil li set ky vyt – toi sin kuin esi mer kik si lii kun nal li set ky vyt – ei vät<br />

ke hi ty har jaan nuk sen avul la (O’Neill 1994 Slo bo da 1996, 108 mu kaan). Monis sa<br />

at ri buu tiotut ki muk sis sa on saa tu sa man suun tai sia tu lok sia, mut ta myös to det tu, et -<br />

tä kou lu menes tys tä mu sii kis sa se li te tään se kä ky vyk kyy des tä et tä yrit tä mi ses tä<br />

joh tu vak si (Aus tin & Vis poel 1998, 40–41; Leget te 1998; ks. lu ku 4.2). Kart tu nen<br />

(1992, 59) to te si tut ki muk ses saan, et tä yh des sä kään vii den tois ta mu siik ki kir jas -<br />

ton hoi ta jan haas tat te lu vas tauk sis ta ei suh tau dut tu kriit ti ses ti mu si kaa li suus kä sit -<br />

tee seen. Musi kaa li suus miel let tiin eri kois ky vyk si tai -omi nai suu dek si, jo ka vain<br />

osal la ih mi siä on ja jo ta pe rin tö te ki jät sää te le vät. Bränd strö min (1997, 94–95) mu -<br />

sii kinopet ta jia kos ke vas sa haas tat te lu tut ki muk ses sa tu li esiin, et tä sa man ai kai ses ti<br />

aja tel tiin kaik ki en ih mis ten ole van mu si kaa li sia ja kui ten kin, et tä mu sii kil li seen<br />

toi min taan tar vi taan eri tyisedel ly tyk siä. Klas si sen mu sii kin kor kea kou luopet ta jat<br />

ko ros ti vat voi mak kaam min kuun te lu ky kyä kuin pe rus kou lunopet ta jat. Kaup pi nen<br />

(1996, 54) puo les taan sa noo mu sii kinopet ta jan työs sään to den neen sa, et tä mo net<br />

op pi laat tai ai na kin hei dän van hem pan sa ajat te le vat, et tä mu sii kin op pi mi nen ja<br />

mu sii kis ta naut ti mi nen vaa ti vat eri tyis lah jak kuut ta. Hänen mie les tään ”es teet ti nen<br />

tai denäke mys on teh nyt mu sii kis ta mys tee rin – siir tä nyt mu sii kin tai teel li seen kor -<br />

keuteen, pois ar kielä mäs tä. Se on tuotava takaisin jokaisen ulottuville”.<br />

Musiik ki on kui ten kin kuu lu nut mah dol li ses ti ai na kaik kial la in hi mil li seen<br />

kult tuu riin. Se on liit ty nyt lap sen nu kut ta mi seen, työ hön, juh liin, us kon toon tai<br />

po li tiik kaan, ja mu sii kin us ko taan voi van vai kut taa myön tei ses ti ih mi sen fyy si -<br />

seen ja psyyk ki seen olo ti laan. Musiik ki liit tyy vää jää mät tä elä mään, si tä on vies ti -<br />

mis sä kaik kial la ja esi mer kik si mai nos mu siik kia on vai kea vält tää. (Tre hub &<br />

Trai nor 2001, 281, 295.) Kos ka kaik keen mu sii kil li seen toi min taan, myös mu sii -<br />

kin kuun te luun, liit tyy var sin mo ni mut kai sia kog ni tii vi sia pro ses se ja, on evo luu -<br />

tio psy ko lo gi an pii ris sä alet tu poh tia, mik si ih mi nen osoit taa uni ver saa lis ti tai pu -<br />

mus ta ta ju ta mu siik kia. Onko ky ky naut tia mu sii kis ta vain jo kin evo luu ti on si vu -<br />

tuote, vai on ko sil lä mah dol li ses ti suu ri kin mer ki tys ih mis la jin älyl li ses sä ke hi tyk -<br />

ses sä? Vaik ka mu sii kil li nen ky vyk kyys lii te tään ta val li ses ti mu sii kin te ke mi seen<br />

soit ta mal la, lau la mal la tai sä vel tä mäl lä, ih mis ten enem mis tö kui ten kin lä hin nä<br />

kuun te lee mu siik kia tai tans sii sen tah dis sa luo den hy vin kin vah vo ja tun nesitei tä<br />

49

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!