Tiivistelmä - Ethesis - Sibelius-Akatemia

3 Laulamiskulttuurin maisema
Suo mes sa to ki lau le taan. Kuo ro lii tot il moit ta vat jä senik seen yh teen sä noin
1400 kuo roa, jois ta noin kol me ja puo li sa taa on ruot sin kie lis tä (Sulasol, 2004).
Lisäk si on eri lai sia lau lu ryh miä. Myös yk sin lau lun har ras ta jia on pal jon niin mu -
siik kiopis tois sa, työ vä enopis tois sa kuin yk si tyi ses sä lau lunope tuk ses sa. Klas si -
nen/pop/jazz -lau lunopis ke lu voi tuot taa mo nil le var sin eläh dyt tä viä ja mi nuut ta
ra ken ta via ko ke muk sia sa moin kuin vaik ka pa klas si sen mu sii kin kuun te le mi -
nen. 44 Eri lai set yh teis lau lu ti lai suu det ovat usein suo sit tu ja ja esi mer kik si seu ra -
kun ta ti lai suuk sis sa lau le taan. Kara oken lau la mi nen on mo nil le tär keä il maisun ja
so si aa li sen kans sa käy mi sen muo to, ja se tar jo aa myös mah dol li suu den kil pail la
tai dois sa mui den ka ra oke lau la ji en kans sa. Monet eri foo ru mit tar jo a vat siis ti lai -
suuk sia se kä niil le lau lu ha lui sil le, joil la on kun nian hi moi sia mu sii kil li sia ta voit -
tei ta, kuin myös niil le, joil le mu ka va yh des sä olo lau la mi sen mer keis sä on vä hin -
tään yh tä tär ke ää. Onkin sel vää, et tä lau la mi nen mer kit see lu ke mat to mil le ih mi sil -
le väy lää it seil maisuun, mah dol li suu den hen ki lö koh tai seen kas vuun ja eläh dyt tä -
vään yh des sä mu sisoin tiin. Näin voi ta pah tua se kä tai de lau lun es teet tis ten kri tee -
rei den sää te le mäs sä toi min nas sa et tä esi mer kik si is kel mi en tai min kä ta han sa mu -
sii kin la jin pii ris sä. Jos mu sii kin te ke mi seen liit tyy mie lek käi tä it seä ja yh teisöä
pal ve le via di men si oi ta, olen sa maa miel tä Regels kin (1996, 35) kans sa, et tä kyse
on mielekkäästä praksiksesta.
Kiih keäryt mi ses sä ny ky maa il mas sa mi tä eri lai sim mat mu sii kil li set il mi öt
voi vat no peas ti pääs tä esiin, luo da omia käy tän tei tään ja to tun nais tua (Ber ger &
Luck mann 1994, 65–67) omik si ins ti tuu ti oik seen. Esi merk ki nä ol koon vaik ka
suo ma lais ten rap-ar tis tien nou su vi ral lis ten mu siik ki kas va tus-ins ti tuu ti oi den kan -
nal ta ”tyh jäs tä”. Tele visi on Idols-oh jel ma for maa tin voi epäil lä kai va van maa ta
”klas si sen kon ser va to riokult tuu rin” (Slo bo da 1996, 110) al ta. Voi han ke nes tä ta -
han sa vail la var sinai sia mu siik ki- tai lau luopin to ja tul la no peas ti täh ti, to den nä köi -
ses ti kui ten kin vain jos (myös) mo net ei-mu sii kil li set sei kat ku ten ul konä kö ja
asen noi tu mi nen ovat for maa tin kan nal ta koh dal laan. Voi myös ku vi tel la, et tä mo -
nes sa ko dis sa hy räiltiin te le visi on Bumt si bum-oh jel man esiin ty ji en mu ka na ja
eläy dy ttiin lau lu jen tuo miin muis toi hin ja tunnelmiin.
Myös kou luis sa voi daan löy tää lau la mi nen. Ei ole kui ten kaan lain kaan yh -
den te ke vää, mi ten lau la mi seen joh da tel laan. Wes ter lun din ku vaa ma esi merk ki on
va laise va: ”Eräs kol le ga oli ker to nut, kuin ka Suo men suu re na jää kiek ko ke vää nä,
1995 lu kuis ten he del mät tö mi en lau la misyri tys ten jäl keen, kiek ko kan san huu lil la
ku lu nut ”Den gli der in” oli avan nut tup pisui sen ylä as teen luo kan lau lun kan ti met.
… Ener gia, jon ka luok ka yl lät tä en ka na voi lau luun sa, sä tei li myö hem min muu hun
mu sii kil li seen toi min taan ja roh kai si luo kan arim pia kin lau lu ää nen käyt töön. Sen
jäl keen lau la mi nen su jui. Eräs toi nen ys tä vä ni taas ker toi mui noin, kuin ka oli päät -
tä nyt aloit taa luok kan sa mu sii kin opin not maa kun ta lau luis ta, jos tain yleis si vis tä -
väs sä mie les sä hyö dyl li ses tä. Myö hem min vuo den ai ka na stres saan tu nut opet ta -
ja-alo kas va lit te li, kuin ka vai ke aa, el lei mah do ton ta, oli opet taa mu siik kia ta val li -
44 Klas si sen mu sii kin kuun te lun tär keys tu li esiin esi mer kik si Hani fin tut ki muk ses sa (1998 388–390)
64