Tiivistelmä - Ethesis - Sibelius-Akatemia

11 Subjektiiviset laulamiskokemukset
tul lut ar vos te lu mie leen, mut ta omal la koh dal la tup pas jos kus hi ki
pin taan. Ehkä suu ri syy sii hen on myös se pint ty nyt esiin ty mis kam mo.
Eräs yk sit täi nen har joi tus, ni mit täin mie li ku vat toi sen lau la mas ta ”mai se mas ta”,
koet tiin eri tyi sen hy vä nä teh tä vä nä. Har joi tus oli seu raa va: sul je taan sil mät, ja en -
sim mäi nen lau la ja ha keu tuu mie les sään lem pi maisemaan sa. Hän al kaa hy räil len
tai lau la en il man sa no ja ku va ta asi oi ta, joi ta koh taa mai se mas saan. Toi set kuun te -
le vat ja ku vit te le vat nii tä vä re jä ja mai se mia, joi ta lau la mi nen it se kus sa kin he rät -
tää. Lau la mi sen lo put tua jo kai nen ker toi mie li ku vis taan ja ko ke muk ses ta kes kus -
tel laan. Jokai nen oli vuo rol laan lau la ja na. Lau la jan it sen sä ja kuu li joi den ker to -
muk set oli vat ver rat to man mo nisyi siä vä ri ko ke muk sia ja ta pah tu ma ket ju ja. Esi -
mer kik si Lau ra sa noi saa neen sa täs tä har joi tuk ses ta kaik kein mie leen painuvin ta
pa lautet ta. Oli to del la mie len kiin tois ta näh dä, mi ten eri ih mi set tul kit si vat kuu le -
maan sa ja myös huo ma ta, et tä it se kin loin huo maa mat ta ni mie li ku via kuu le mis ta -
ni ää nis tä. Ja Juho: Aja tel la, et tä mi nun kin ää nes tä ni jo ku voi sel lais ta (vä re jä,
tun nel mia, mai se mia) ta voit taa! Itse mer kit sin päi vä kir jaa ni, et tä har joi tuk sen tun -
nel ma oli kes kit ty nyt, kom men tit toi sis ta in nos tu nei ta! Tark ko ja kom ment te ja vä -
reis tä ja pal jos ta muus ta. Nau rua, kiin nos tus ta.
Har joi tus ta voi tul ki ta si ten, et tä ta pah tui op ti maa li nen kyt ken tä tai to-, tie to-
ja tun ne vyöhyk kei den vä lil le (ks. lu ku 4.1.2). Kos ka tai to, lau la mi nen, oli jo kai sen
sää del tä vis sä so pi vak si sä vel kor keuk si en, voi mak kuu den, sä vy jen jne. suh teen,
tie to- ja tun ne vyöhyk keel lä mie li saat toi va pau tua ha vain noi maan mie li ku vi tus -
maisemaa yk si tyis koh ti neen ja mie li ku vat ja tun nel mat ta val laan loi vat ään tä vail -
la oi kein suo rit ta mi sen pai net ta. Ei tar vin nut kes kit tyä lau la mi sen tai to puo leen.
Samal la tu li esiin oman ää nen kaut ta it ses tä jo tain, jo hon muut rea goi vat kiin nos -
tuk sel la ja omi en mie len mai se mien sa kaut ta. Koke mus oli hy vin yh teisöl li nen.
11.4.3 Opettajan näkökulma ja palaute
Ref lek tii vi sel lä ajat te lul la toi min nan pa ran ta mi sek si ja omi en us ko mus ten oi keu -
tuk sen tut ki mi sek si on kes kei nen osa toi min ta tut ki muk ses sa (Mezi row 1996, 8;
Carr & Kem mis 2002, 162–175). Opis ke li joi den voi sa noa ref lek toi neen ko ke -
muk si aan ko ko pro ses sin ajan niin kes kus te luis sa opet ta jan ja tois ten sa kans sa
kuin kir jal li sis sa poh din nois saan. Myös omaan ajat te luu ni ja toi min taa ni liit tyi jat -
ku va ref lek toin ti. Syk syn mit taan se kos ki ope tuk sen suun nit te lua, yri tys tä löy tää
ryh män tar pei ta vas taa via har joit tei ta jne. Ref lek toin nin apu na toi mi vat mm. ta -
paa mis ten vi de oi dut nau hoi tuk set ja opis ke li joi den tun ti pa laut teet lau lu päi vä kir -
jois sa. Päi vä kir jois sa he ar vi oi vat jo kai sen ta paa mi sen lo pus sa tun nil la teh dyt har -
joi tuk set as teikol la 1–10 (erit täin hyö dyl li nen–miel lyt tä vä) se kä kir joit ti vat va -
paa muo toi sia kom ment te ja. Saa toin kom men toi da pa laut tei ta seu raa val la ker ral la
ja osoit taa si ten, et tä otan pa laut teen va ka vas ti. Esi mer kik si en sim mäi sen ta paa mi -
sen ”Ihmet te ly lau lun” (ks. lii te 17, koh ta 2) enem mis tö ko ki hyö dyt tö mäk si ja/tai
epä miel lyt tä väk si. Se oli vai kea ja ei-ki va. Jat kos sa väl tin ”Ihmet te ly lau lun” kal -
tai sia teh tä viä tai yri tin oh jeis taa teh tä viä sel keäm min. Pro jek tin en sim mäi sil lä
tun neil la muu ta mat an toi vat joil le kin teh tä vil le ai van al hai sia nu me roi ta (2 tai 3),
226