Tiivistelmä - Ethesis - Sibelius-Akatemia

5.8 Taitoon motorisena suorituksena liittyviä piirteitä
2003). Mis sään koh das sa jat ku moa ei lie ne löy det tä vis sä sel vää ra jaa, jon ka toi sel -
la puo lel la sä vel kor vaa oli si mah do ton ta lain kaan kehittää.
Tar kas te len lo puk si Leont je vin (1969) tut ki mus ta, jos sa sä vel ten erot te lu -
ky vyn pa rane mi sen to det tiin liit ty vän sä vel ten tuot ta mis ky vyn pa rane mi seen.
Vokaa li en tun nis ta mi nen pu hees sa pe rus tuu for mant tien ja kau tu miin eli vo -
kaa lin vä riin, jo ten tun nis ta mi sen kan nal ta ään teen sä vel kor keuk sil la ei ole mer ki -
tys tä. Musii kis sa asia on päin vas toin ja sä vel ten erot te lu pe rus tuu sä vel taa juuk si en
erot te luun, ei vä riin. Saman laa tui set sä ve let (esi mer kik si sa mal la inst ru men til la
tuo te tut) ero a vat kui ten kin toi sis taan laa dul li ses ti si ten, et tä pu hu taan esi mer kik si
kor keis ta ää nis tä ”kirk kai na” ja ma ta lis ta ää nis tä ”sa mei na” tai ”ras kai na”. Äänen -
vä riin pe rus tu va erot te lu ky ky ke hit tyy pu he kie len op pi mi sen myö tä ja to naa li nen,
frek vens sei hin pe rus tu va ero jen kuu le mi nen mu sii kin op pi mi sen myö tä. (Leont -
jev 1969, 427.)
Tut ki muk ses sa mi tat tiin ai kuis ten ky kyä ero tel la kah den ve nä jän kie len ään -
teen, u:n ja i:n sä vel kor keusero ja. Koe hen ki löil tä mi tat tiin se kä ero tus kyn nys, ts.
pie nin mah dol li nen sä vel kor keusero, jon ka he pys tyi vät ha vait se maan sa man laa -
tui ses ta ää ni pa ris ta, et tä vas taa vas ti ero tus kyn nys eri laa tui sil le ää ni pa reil le, ni mit -
täin u- ja i-vo kaa leil le. Koe hen ki löis tä (n = 93 ai kuis ta) 13 % suo riu tui kum mas ta -
kin erot te lu teh tä väs tä sa man tasoi ses ti, ts. erot te lu kyn nyk sis sä ei ol lut eroa. Enem -
mis töl lä (57 %) ero tus kyn nys u/i-ti lan tees sa kas voi, ts. frek vens si en ero jen pi ti ol -
la suu rem pi kuin sa man laa tui sis sa ää ni pa reis sa. Loput 30 % oli vat täy sin ky vyt tö -
miä erot te le maan u/i-ään tei tä frek vens siero jen pe rus teel la: i-ään net tä pi det tiin ai -
na kor keam pa na kuin u-ään net tä, vaik ka i oli si ol lut jo pa ok taa vin ma ta lam pi kuin
u. Näil lä hen ki löil lä suo riu tu mi nen tes tin kah des sa eri ver sios sa ei kor re loi nut
lain kaan ja tut ki jat ar ve li vat, et tä hen ki löt ei vät suo rit ta neet ää ni pa ri en ver tai lua
frek vens siero jen pe rus teel la, vaan ää nen vä rin pe rus teel la. (Leontjev 1969, 428.)
Havait tiin myös, et tä ero tus kyn nyk sen suu ruus u/i-ti lan tees sa ja ky ky tuot -
taa sä vel kor keuk sia kor re loi voi mak kaas ti. Mitä suu rem pi tä mä ero tus kyn nys oli,
si tä huo nom min hen ki lö pys tyi tois ta maan an ne tun sä vel kor keu den. Mut ta jos
hen ki lö lau loi kuu le man sa sä ve let, ero tus kyn nys pie ne ni sel väs ti, esi mer kik si
1200 sen tis tä (tsent = 1/200 ko kosäve las ke lees ta) 135 sent tiin (tsent). Joh to pää tös
oli, et tä mo to ri nen toi min ta vai kut ti myön tei ses ti kor van erot te lu ky kyyn. Yhden -
tois ta hen ki lön kans sa, jot ka ei vät pys ty neet lau la maan mal li ääniä oi kein, har joi -
tel tiin. Hei tä oh jat tiin nos ta maan tai las ke maan ään tään, kun nes se osui yh teen
mal li ää nen kans sa. Tämä vaa ti kah des ta kuu teen har joit te lu ker taa. Myös hei dän
koh dal laan u/i-ti lan teen ero tus kyn nyk set pie neni vät huo mat ta vas ti. Sen so ri nen ja
mo to ri nen pro ses si pa laute me kanis mei neen vai kut ti vat toi siin sa ja pal ve li vat toi -
sian sa. (Leont jev 1969, 430–433.)
Tut ki mus on kiin nos ta va mo nel la ta val la. Sii nä il me ni, et tä ei ole it ses tään
sel vää, et tä hen ki lö erot te lee ää niä juu ri frek vens si en pe rus teel la. Myös jo kin muu
ulot tu vuus, ku ten ää nen vä ri voi ol la erot te lu pe rus te lu. (Vrt. luok kasoi tin-esi -
merk ki lu vus sa 5.4.) Toi sek seen mo to ri nen toi min ta ke hit ti sä vel kor keuk si en ha -
vain to ky kyä, mi kä so tii si tä usein esi tet tyä kä si tys tä vas taan, et tä voi dak seen tuot -
taa mo to ri ses ti, siis lau laa, tar vi taan hy vä kor va. Myös Wyatt (1945) to te si jo 50
vuot ta sit ten, et tä yk si löl li nen 12 ker ran sä vel kor keuk si en erot te lun ja sä vel ten
lau la mi sen har joit te lu pa ran si erot te lu ky kyä. Suo ri tuk set pa ranivat enem män mu -
111