Tiivistelmä - Ethesis - Sibelius-Akatemia

11 Subjektiiviset laulamiskokemukset
loin aja tuk set, ai ko muk set, tun teet ja ha vain not suun tau tu vat sa maan pää mää rään.
Vir tauk sen ko ke mi nen tuot taa sy vää tyy dy tys tä ja on omi aan li sää mään it se luot ta -
mus ta. (Csiks zent mi ha lyi 1991, 33–42.) Näin ole tan ta pah tu neen toi si naan niin
yk si tyis tun neil la kuin ryh mäs sä kin sil loin, kun teh tä vä oli so pi va osaa mis tasoon
näh den ja pys tyt tiin kes kit ty mään toi min taan mi nän suo je le mi sen ase mes ta. Mie -
les tä ni vaik ka pa Juhon seu raa van ku vauk sen voi tul ki ta vir taus ko ke muk sen avul la
ta pah tuneek si mi nuu den jä sen ty mi sek si: Käsi tys omas ta it ses tä on muut tu nut,
kos ka on voi nut tu tus tua en nal ta täy sin tun te mat to miin aluei siin… Tää on niin
suu ri jut tu, et tei si tä osaa sa noin edes ku va ta. Iki ai kai nen haa ve on pik ku hil jaa to -
teu tu mas sa!
Samoin Iidan teks ti vies tin, jon ka hän lä het ti ke säl lä 2000, voi aja tel la viit -
taa van vir taus ko ke muk seen: Edis tys tä ”lau lu-ural la ni”. Pidin ei len yk sin sa na ju -
ma lan pal ve luk sen ja lau loin li tur gi at! Vie lä pä sii tä sä vel la jis ta, jon ka kant to ri
an toi!
Emman ku vaus 29.11.2000 ker too rie muk kaas ta ko ke muk ses ta, jo ta myös
voi si tul ki ta vir tauk se na:
Täy tyy ker toa se per jan tain tun nel ma (ryh mä tun ti). Niin rät ti väsy nyt
kuin olin kin lau la maan tul les sa ni, niin läh din siel tä hy vin ko vin vir -
kis tynee nä. Se oli us ko ma ton muu tos. Muu ten kin koen vas ta nyt saa -
nee ni us kal lus ta tä hän ”ul koi seen lau la mi seen”; si säl lä soi usein kin,
vaik ka se si säi nen ää ni on ol lut lä hes muu mi oi tunee na. Eilen tul les -
sa ni bus sis sa lau loin si säi ses ti sa mal la kun muis te lin per jan tain lau -
lu ja. Bus sin ja ko din vä lil lä lau loin jo puo li ää neen pi meydes sä pä -
lyil len. Sit ten ko to na tee tä keit tä es sä ni ka jautin ”Arvon me kin an -
sait sem me”, jo hon mies ys tä vä ni sa noi, et tä se hän me ni hy vin ja lau -
loim me yh des sä pa ri säet tä (ää nek kääs ti), kun nes poi ka ni kiel si me -
lu amas ta, kos ka hän tä kin ai na kiel le tään ko va ää ni ses tä. No, tä mä ei
jää tä hän…
Pro jek tin aloi tus syk sy nä 1999 tein sel ke än ar vi oin ti vir heen erääl lä ryh mä tun nil la:
pyy sin Juhoa tuo lil la seis ten lau la maan ”Par tisaanivals sin” yk si nään. Hän te ki niin
kuin käs ket tiin. Kos ka hän ei vie lä tuol loin pys ty nyt sää te le mään sä vel kor keuk sia,
ei kä edes muis ta nut mi ten lau lu me nee, ei hä nel le ol lut mah dol lis ta lau laa lau lua
edes suun nil leen nuo til leen. Teh tä vä oli suh teet to man vai kea ja omi aan he rät tä -
mään ah dis tus ta; mi kä li haas teet ovat lii an suu ret, ih mi nen ah dis tuu ja jos taas lii an
pie net, hän kyl läs tyy (Csiks zent mi ha lyi 1991, 74–76). Vir taus ko ke mus ten kan -
nal ta täl lai set ti lan teet ovat koh ta lok kai ta, ja pro jek tin myön tei nen il ma pii ri tus kin
oli si kes tä nyt mo nia täl lai sia opet ta jan vir hei tä. Taju sin jo ta pah tu man ai ka na, et tä
har kin ta ky ky ni pet ti, mi kä hä vet ti ko vas ti. Jäl keen päin pyy sin Juhol ta an teek si, ja
kes kus te lim me asi as ta. Hän va kuut ti, et tei saa nut haa vaa it se tun toon sa, ja asia on -
nek si saa tiin pois päi vä jär jes tyk ses tä.
Mie les tä ni pro jek tin työs ken te lys sä tu li sel väs ti esiin, et tä vir taus ko ke muk -
set ovat mah dol li sia muil le kin kuin huip puosaa jil le. Kun teh tä vä on so pi van haas -
teel li nen ja ih mi nen voi tur val li ses sa ym pä ris tös sä kes kit tyä sii hen, voi mil lä osaa -
mis tasol la ta han sa saa vut taa mer kit tä viä it seyt tä jä sen tä viä huip pu ko ke muk sia.
232