Tiivistelmä - Ethesis - Sibelius-Akatemia

8.1 Taitotesti ja ääniala
kai sel la oli vai keuk sia ero tel la sä vel kor keuk sia yleen sä ja eri tyi ses ti vai keut ta
kuul la nii tä omas ta ää nes tä, pia non tai opet ta jan ää nen an ta ma tu ki ei ta val li ses ti
aut ta nut sii hen, et tä hen ki lö oli si lau la nut enem män nuo til leen. He ei vät pys ty neet
myös kään var muu del la ar vi oi maan, oli vat ko he tois ta neet yk sit täi sen ää nen, in ter -
val lin, soin nun tai ly hy en me lo di an oi kein vai ei vät.
Oma va lin tai nen lau lu lau let tiin en si ta paa mi sen yh teydes sä maalis–huh ti -
kuus sa 1999 il man säes tys tä. Lau la mi nen oli tyy pil li ses ti vail la to naa lis ta kes kus -
ta, usein pu heenomais ta ja in ter val lit su pis tu nei ta. Kui ten kin me lo di an hah mo oli
oi kean suun tai nen ja pai koi tel len muu ta mat lau loi vat myös oi kei ta in ter val le ja.
Pri cen (2000, 363–369) luo kit te lus sa tä män läh tö tason lau la jat edus ti vat epä var -
mo ja lau la jia ja osit tain myös mo du loivia lau la jia (ks. lu ku 2.4). Juhol la, Lau ral la
ja Nikol la oma va lin tai sen lau lun am bi tus 103 ylit ti käy tet tä vis sä ole van ää nialan ja
Vil le käy tän nöl li ses ti kat soen pu hui lau lun sa. Iida lau loi lä hin nä vain pie nen ok -
taa vin alu eel la. Vaik ka Iidan ja Vil len ää niala näyt ti mel ko suu rel ta (ok taa vi tai lä -
hes ok taa vi), ää niala lop pui ylös päin men tä es sä si ten, et tä ta val li sim pien kaan lau -
lu jen lau la mi nen ylei ses ti käy te tyis tä sä vel la jeis ta ei on nis tu nut. Kenen kään ää -
niala ei ol lut var muu del la käy tet tä vis sä. Säve li en lau la mis ta mal lin mu kaan luon -
neh ti sa tun nai suus: toi si naan hen ki lö pys tyi lau la maan mal lin mu kaan, toi si naan
ei. Vaa ti mat to man läh tö tason omaa vil la oli siis huo mat ta via tuot ta mis- ja
hahmottamislukkoja.
Myös tun ne- ja us ko mus lu kot vai kut ti vat voi mak kail ta. Kaik ki käyt ti vät
ään tään hil jaa ja aras ti, jän nit ti vät lau la mis ta, us koi vat, et tei vät osaa lau laa, se kä
epäi li vät mah dol li suuk si aan op pia lau la maan. Eni ten mah dol li suuk siin sa näyt ti
us ko van Vil le, jon ka kä si tyk set lau la mi ses ta ja mu si kaa lisudes ta oli vat tul kin ta ni
mu kaan op pi mi sel le suo tui sim mat jo läh tö ti lan tees sa (ks. lu ku 11.3.2).
Kohtalainen lähtötaso
Niil lä, jot ka luo kit te lin koh ta lai sen läh tö tason lau la jik si, tai to tes tin in ter val li- ja
me lo diasuori tus ten yh teen las ket tu pis te mää rä (i + m) oli hie man (Roo sa ja Emma)
tai sel väs ti (Eetu) yli kes kiar von. Ääniala oli kes ki mää rin ok taa vin luok kaa, vaik -
ka kaan se ei ol lut va kiin tu nut: vä lil lä ää nialan ylim piä ää niä sai lau let tua mel ko
hel pos ti, toi si naan nii tä ei saa nut lau let tua lain kaan.
Kai kil la oli on gel mia nuo til leen lau la mi ses sa. Yksit täis ten sä vel kor keuk si -
en ja in ter val li en tois ta mi nen mal lin mu kaan mal lin soi des sa on nis tui jon kin ver -
ran pa rem min kuin vaa ti mat to man läh tö tason lau la jil ta, mut ta oli ko vin epä var -
maa. He ei vät myös kään pys ty neet var mas ti ar vi oi maan, oli vat ko tois ta neet teh tä -
vän oi kein vai ei vät. Jos hen ki lö yrit ti lau laa yk sin il man pia non tai opet ta jan ää -
nen tu kea, sä vel kul ku ek syi hel pos ti, in ter val lit oli vat toi si naan vää riä ja oma va -
lin tai sen lau lun fraa si en tait teis sa ta pah tui sä vel la ji muu tok sia. Eetu esi mer kik si
lau loi kui ten kin oma va lin tai sen lau lun sa mel ko tar kas ti sa mas ta sä vel la jis ta, ja
103 Ambi tus on lau lus sa vaa dit ta van kor keim man ja ma ta lim man sä ve len vä li.
161