Tiivistelmä - Ethesis - Sibelius-Akatemia

10.3 Sävel- ja melodiamuisti
Valit tu a ni jon kin aloi tusää nen saa toin kul kea yh den luo ta toi sen luo tar kis ta mas sa
ja kor jaa mas sa kun kin lau la maa sä vel tä. Tämä vei ai kaa, ja ta val li ses ti sä vel kor -
keus eh ti vaih tua mo neen ker taan hen ki löil lä, joi den luo na juu ri olin ol lut kor jaa -
mas sa si tä. Jot ta näet pys tyi si hen gi tys pai neen vä hene mi ses tä huo li mat ta yl lä pi tä -
mään sa maa sä vel kor keut ta, tois ta maan sa man sä ve len si sään hen gi tyk sen ai he ut -
ta man tau on jäl keen, tai ole maan muut ta mat ta omaa sä vel tä, jos naa pu ri lau laa hie -
man toi sin, oli si pys tyt tä vä yl lä pi tä mään tun tu maa ja mie li ku vaa oi keas ta sä vel -
kor keudes ta. Tämä oli pro jek tin alus sa lä hes mah do ton ta. Ryh mä lau la mis ti lan -
tees sa täy tyi kin aluk si vain läh teä lau la maan vä lit tä mät tä sii tä, et tä yh tei nen
lähtösävel puuttui.
Seu raa va ta pah tu masar ja ku vaa ta val lis ta ti lan net ta eri tyi ses ti vaa ti mat to -
man läh tö tason lau la jil la. Opis ke li ja lau loi c 1 :n, kun pi ti lau laa mi kä ta han sa ää ni.
Opet ta ja pu hui ne li sen se kun tia, lau loi c 1 :n ja pyy si opis ke li jaa lau la maan sen jäl -
leen. Hän lau loi oi kein. Opet ta ja: Hie nos ti, lau la pa se uu des taan. Nyt opis ke li ja
lau loi mel kein puo lisäve len kor keam mal ta, mut ta ei it se huo man nut si tä. (Lau ra,
nel jäs yk si tyis tun ti 20.3. 2000) Tai: Opis ke li ja lau loi sep ti misoin nun G7
(g–h–d 1 –f 1 ) koh tuul li sen tar kas ti, kun an noin pia nos ta yk si tel len ää net eli soi tin
soin nun mur ret tu na sa man ai kai ses ti hä nen lau la es saan. Pyy tä es sä ni tois ta maan
sä ve let vä lit tö mäs ti il man pia noa hän ei pys ty nyt lau la maan si tä lain kaan. (Lau ra,
al ku haas tat te lu 19.3.1999)
10.3.1 Tutun laulun muistinvarainen laulaminen
Opis ke li jat ja kau tui vat en si ta paa mi sen pe rus teel la me lo di an muis tin va rai sen lau -
la mi sen – siis lau la mi seen il man mui den ään ten tai soit ti men tu kea – suh teen kol -
meen jouk koon. Par haat lau loi vat va lit se man sa lau lun ja osan tai to tes ti me lo di ois ta
muis tin va rai ses ti hy vin kin oi kein. Osa pys tyi lau la maan va lit se man sa lau lun täy -
sin tun nis tet ta vas ti si ten, et tä me lo diahah mo oli oi kea, mut ta in ter val lit hie man
hor jah te li vat ja sä vel la ji vaih tui her käs ti fraa sin tait tees sa. Osal la sä vel kul ku ei ol -
lut ha vait ta vis sa, vaan lau lu oli enem män pu heen kal tais ta. Osal lis tu ji en suo ri tuk -
set edus ta vat Wel chin (1996, lu ku 2.3) ku vaa mia lau la mis ke hi tyk sen eri ta so ja.
Wel chin (1996) mu kaan lau la mis ke hi tyk ses sä teks tiin pe rus tu van vai heen jäl keen
me lo di an kaar rok set al ka vat nou dat taa sä vel män kaar rok sia mak ro tasol la. Samal -
la sä vel la ji tun tu ma al kaa va kiin tua fraa si koh tai ses ti ja lau lu ää niala laa je nee. Seu -
raa val la ta sol la me lo diakaar rok set ja in ter val lit ovat enim mäk seen tark ko ja, vaik -
ka sä vel la ji saat taa vie lä esi mer kik si epä so pi van ää nialan ta kia hor jah del la. Nel -
jän nel lä ta sol la lau le taan on gel mit ta omaan mu siik ki kult tuu riin kuu lu via suh teel -
li sen yk sin ker tai sia lau lu ja.
Vaa ti mat to man läh tö tason lau la jis ta kah del la oli jo pro jek tin alus sa sel vää
pyr ki mys tä sä vel la ji tun tu maan. Iida lau loi ”Jaak ko kul lan” aloit ta en sen As-duu -
ris sa ja lo pet ta en G-duu riin. Hänen ää nialan sa ei riit tä nyt ylim pään ää neen. Tun tu -
ma to naa li ses ta kes kuk ses ta oli ole mas sa, vaik ka se muut tui vä lil lä. Juhon lau la ma
”Ker ran us ko lap suu den” al koi B-duu ris sa ja siir tyi vä lil lä H-duu riin. Tonaa li nen
kes kus oli kuul ta vis sa kaik ki en kol men sä keis tön ajan, vaik ka se vaih tui kin vä lil -
lä. Emmal ta, Lau ral ta, Nikol ta ja Vil lel tä puut tui läh tö ti lan tees sa oma va lin tai ses ta
193