Tiivistelmä - Ethesis - Sibelius-Akatemia

9.4 Pohdintaa rekisterikysymyksen osuudesta laulamisvaikeuksissa
9.4 Pohdintaa rekisterikysymyksen osuudesta
laulamisvaikeuksissa
Alku pe räis tä ää nialaa kor keam pi en ää ni en tuot ta mi nen oli on gel mal lis ta mo nel la
ta sol la. Kor kei siin ää niin lii tet tiin sub jek tii vis ten tun te mus ten ja ko ke mus ten ta -
sol la ou tout ta ja kiel tei siä miel leyh ty miä (ks. Brown, 1996, 56). Esi mer kik si Lau -
ra sa noi: Aikai sem min se, mi kä me ni pu he ää nen ylä puo lel le on ol lut tun te ma ton
alue… Noi kor ke at ää net [a 1 –c 2 ] ovat ka ma lan kuu loi sia ja tuo vat ihan mie leen
kou lun Prin ses sa Ruu su nen -näy tel män, jos sa pi ti kil jua, ja me ei osat tu kil jua oi -
keal la ta val la. Niko: Tun tuu, et tä täl lai kor keel ta lau la mi nen ei ole mies ten puu -
haa ol len kaan, mi täs vin ku mis ta tää on… Myös Juho poh ti kuin ka … Pää-ää ni on
to si ou to ja huo no. Hänel le oli ol lut myös epä sel vää, pi tää kö lau laa tyt tö jen kor -
keudel ta vai ei. Mie hi en koh dal la han ka luu den pro jek tis sa muo dos ti kin mi nun
nais opet ta ja na ok taa via kor keam pi ää ni mal li ni. Vai keudet ja ou tou den tun ne saat -
ta vat näh däk se ni liit tyä re kis te rin vaih dok seen.
Osal lis tu ji en pää asias sa käyt tä mäl lä alu eel la, rin ta re kis te rin pu he alu eel la
(ks. Brown 1996, 53), vo ca lis li has on suh teel li ses ti ak tii vi sin (Hira no 1988, 58).
Voi olet taa, et tä ke vy es sä 113 re kis te ris sä vaa dit ta vaa vo ca lis li hak sen ak ti vi tee tin
pie nenemis tä (Hira no 1988, 58–59) ei ol lut juu ri pääs syt ta pah tu maan ja myös et tä
ää ni huu li en pi den ty mi nen ja ohen tu mi nen mm. ct-li has ta su pis ta mal la (ks. Hira no
1988, 57) oli kai ken kaik ki aan ol lut vä häis tä, kos ka ää niala riit ti lä hin nä vain rin ta -
re kis te rin, jos sa vo ca lis li has on suh teel li ses ti ak tii vi sin, ylärajalle.
Sii tä, mil lai siin fy sio lo gi siin te ki jöi hin tun te muk set oman lau lu ää nen ou -
toudes ta ja ”ka ma luu des ta” poh jau tu vat, ei tie ten kään voi saa da var maa tie toa pel -
kän ul koi sen ha vain noin nin pe rus teel la. On mie les tä ni kui ten kin jär ke vä olet taa
näi den mo ni mut kais ten re kis te rin vaih dos toi min to jen jää neen osal lis tu jil la käy tön
puut tees sa har jaan tu mat ta. Kos ka ko ke mus kor keis ta ää nis tä eri tyi ses ti tuo tet tu na
ke vy es sä re kis te ris sä oli ole ma ton tai vä häi nen, voi olet taa kor keis sa sä ve lis sä tar -
vit ta vi en li has toi min to jen ja esi mer kik si sub glot taa li sen pai neen sää te lyn ol leen
puut teel li sia. Lähin nä ää nen pu he alu een käyt tä mi nen oli il mei ses ti vah vis ta nut
rin ta re kis te ris sä tar vit ta via toi min ta me kanis me ja. Moni mut kai sen mut ta ”jäy kis -
ty neen” kor kei den ää ni en tuot ta mi ses ta vas taa van me kanis min käyn nis tä mi nen ei
su ju vält tä mät tä hel pos ti tai it ses tään, vaan vaa tii kor kei den ää ni en har joit te lua,
jot ta nii den tuot ta mi ses ta vas taa vat me kanis mit aktivoituisivat.
9.4.1 Naisäänten tarkastelua
Siir ty mi sen rin ta re kis te ris tä fal set toon kat so taan ta pah tu van nai sil la ja mie hil lä sa -
moil la sä vel kor keuk sil la, alu eel la d 1 –f 1 (Tit ze 1994, 263). Annil la, Vee ral la (hy vä
113 Brown (1996 51) sa noo 3. re kis te rin van ho jen ni mi tys ten ole van ke vyt-, pää- ja fal set to re kis te ri.
177