Tiivistelmä - Ethesis - Sibelius-Akatemia

12 Laulamiskulttuurin mahdolliset maailmat
vi sia oh jaus me kanis me ja oli käy tet ty en nen pro jek tia kor kei den sä vel kor keuk si en
tuot ta mi seen to den nä köi ses ti vä hän, jos ol len kaan. Jot ta me kanis mit py sy vät toi -
min ta kun nos sa ja ke hit ty vät, tar vi taan toi min taa, lau la mis ta ja sen har joit te lua
mah dol li sim man laa jal la ää nialal la. Har joi tus ten on hy vä ol la mo ni puo li sia ja
myös sel lai sia, et tä tiet ty jä tark ko ja sä vel kor keuk sia ei lain kaan tar vit se ta voi tel la
(ks. liite 17).
12.3 Hyvä laulusuhde
Yri tän hah mo tel la eh do tuk senomai ses ti, mi tä hy vä lau lusuh de voi si tar koit taa.
Hah mot te lun in noit ta ja na on pait si Kur ke lan (1997b, ks. lu ku 4.4) aja tuk set hy -
väs tä mu siik kisuh tees ta myös Lau le taan–pro jek tin ko ke muk set ja osal lis tu ji en
aja tuk set omas ta lau la mi ses taan ja lau la mi ses ta yleen sä. Lau la mi sen ja lau la mi sen
opis ke lun ta voit tee na ylei sel lä ta sol la voi daan pi tää hy vän lau lusuh teen muo dos -
tu mis ta.
Hyvä lau lusuh de tar koit taa si tä, et tä ih mi sel lä on myön tei nen kä si tys omas -
ta ää nes tään. Hän lau laa ja hän tie tää voi van sa ke hit tyä lau la mi ses saan, mi kä li hän
ko kee sen tar peel li sek si. Lau la mi nen mer kit see ih mi sel le mah dol li suut ta il mais ta
it se ään, tut kia it se ään ja hy väk syä it sen sä. Lau la mi nen tar jo aa myös mah dol li suu -
den yk sin ja yh des sä mui den kans sa ko kea ja il mais ta elä mää kan ta via tun te muk -
sia, ilo ja ja su ru ja, pet ty mys tä ja on nea. Lau la mi nen on osa mu sii kil lis ta to del li -
suus ko ke mus ta, oma koh tais ta osal lis tu mis ta mu siik kiin. Se on osa it seä ja osa ih -
mise nä ole mis ta. Hyvän lau lusuh teen kan nal ta ei ole kes keis tä, lau laa ko ih mi nen
nuo til leen tai puh taas ti. Kes keisin tä on hä nen oma ko ke muk sen sa oman ää nen ar -
vos ta, ja tä män ko ke muk sen sy venemis tä mu siik ki kas va tuk sen tu li si kai kin ta voin
tu kea. Jokai sel la on ol ta va va paus il men tää ja to teut taa hy vää lau lusuh det taan
oman lau la mi sen avulla.
12.4 Pedagoginen malli ”Laulutaidon
tukitikkaat”
Tar kas te len lo puk si vii det tä ja vii meis tä tut ki mus kysymys tä ”Miten nuo til leen
lau la mis ta voi opet taa?” hah mot te le mal la ope tus mal lin ”Lau lu taidon tu ki tik kaat”
nuo til leen lau la mi sen pa ran ta mi sek si ja ke hit ty vän lau la jan avuk si.
Mal li koos tuu yh teen ve to ku vios ta, jon ka tuek si esi tän ope tus kä si tyk se ni
pää piir teet fi lo so fis tyyp pis ten oh jenuori en muo dos sa. Mal li pe rus tuu lu vus sa 7.3
esit tä mii ni ope tusin ter ven ti on taus tal la vai kut ta viin te ki jöi hin se kä tä män tut ki -
muk sen teo reet ti siin poh din toi hin ja em pii ri siin tu lok siin, siis ref lek tii vi seen vuo -
ro vai ku tuk seen eri te ki jöi den vä lil lä. Aja tus tu ki tik kais ta juon taa juu ren sa kä si -
tyk seen opet ta jas ta ja op pi jois ta op pi mis tuen ra ken ta ji na (Bru ner 1996, 21, 37),
mi kä on su kua myös lä hi ke hi tyk sen vyöhyk keen (Vygots ky 1978) aja tuk sel le.
Pyrin käyt tä mään mal lis sa sel lais ta kiel tä, et tä se oli si myös nii den hah mo -
tet ta vis sa, jot ka ei vät ole pe reh ty neet taus tal la vai kut ta viin teo ri oi hin ja kä sit tei -
246