Tiivistelmä - Ethesis - Sibelius-Akatemia

7.2 Lauletaan–projektin kuvaus
neis tos ta ko ko nais kä si tyk sen luo mi nen ja tut ki muk sen kir joit ta mis proses si pää si -
vät kui ten kin var si nai ses ti vauh tiin vas ta, kun tar vit ta vaa etäi syyt tä ta pah tu miin
oli syn ty nyt ope tus jak so jen päät ty mi sen jälkeen.
Hermeneuttinen kehä tulkinnan välineenä
Olen muo dos ta nut se kä ko ko nais ku vaa pro jek tis ta et tä ku van jo kai sen opis ke li jan
hen ki lö koh tai ses ta pro ses sis ta lu ke mal la yhä uu del leen kir jal lis ta ai neis toa lä pi
se kä kat so mal la ja kuun te le mal la nau hoi tet tua ma te ri aa lia usei ta ker to ja sa ma ten
kuin lu ke mal la ma te ri aa lis ta te ke miä ni lit te roin te ja. Aineis ton ana lyy sis sä on ol lut
kes keis tä yri tys ym mär tää opis ke li joi den aja tuk sia ja ko ke muk sia her meneut ti sen
tul kin ta proses sin ta paan.
Her meneut tis ta pro ses sia ku va taan ke hä nä, jos sa yk sit täis ten osa te ki jöi den
mer ki tyk sen ym mär tä mi nen mää räy tyy ko ko naisuu den mu kaan. Kehä ete nee jat -
ku va na edes ta kaise na liik kee nä pro ses sin yk sit täi sen osan ja ko ko naisuu den vä lil -
lä. Yksit täi sen te ki jän lä hem pi tar kas te lu voi muut taa alun pe rin en na koi tua tul kin -
taa ko ko naisuu des ta, mi kä jäl leen vai kut taa osa te ki jöi den tul kin taan. Teks ti 97 , jo ta
tul ki taan, on au tonomi nen: tul kin nan on pe rus tut ta va teks tin si säl töön teks tin
omas sa vii te ke hyk ses sä, ei esi mer kik si lu ki jan an ta mas sa (toi ses sa) vii te ke hyk -
ses sä. Tul kit si jan on tun net ta va hy vin se te ma tiik ka, jos ta teks tis sä pu hu taan, jot ta
hän ky ke nee ta ju amaan sen pie niä kin vi vah tei ta. Kui ten kaan tul kit si jan ei voi olet -
taa ole van vail la en nak ko kä si tyk siä. Hän ei voi hy pä tä ulos omas ta maa il man tul -
kin nas taan. Kes keis tä on, et tä tul kit si ja pyr kii tu le maan tie toi sek si omi en en nak -
ko kä si tys ten sä ja us ko mus ten sa vai ku tuk ses ta tul kin toihin sa. Her meneut ti nen tul -
kin ta proses si edel lyt tää siis otet ta, jo ta (Mezi row 1996, 8) kut suu kriit ti sek si ref -
lek tiok si. Pro ses si on pe rim mil tään päät ty mä tön. Käy tän nös sä se lo pe te taan sii nä
vai hees sa, kun on löy det ty mie le käs, yh te näi nen ja si säi ses ti ris ti rii da ton mer ki tys.
Tul kin ta on myös in no vaa tio, se on luo van pro ses sin tuo te ker toes saan koh tees -
taan uu des sa laa jen tu neen mer ki tyk sen valossa. (Kvale 1996, 46–50.)
Tulok set ovat tu los vuo ro pu he lus ta ai neis ton kans sa ja tul kin nas ta ni sii tä.
Täs sä tut ki muk ses sa kir jal li sen ma te ri aa lin se kä lit te roi tu jen haas tat te lu jen li säk si
se kä opis ke li jat et tä tut ki ja jä sen tä vät ko ke muk si aan myös soi vas ta lau la mis ta pah -
tu mas ta (esi mer kik si opet ta jan ku vauk set kun har joi tel tiin nuo til leen lau la mis ta)
kir jal li seen muo toon, mi kä muo dos taa kes kei sen osan tut ki mus ai neis tos ta. Koko
ai neis ton tul kin ta liit tyy yri tyk seen luo da ta pah tu mis ta mie le käs ja yh te näi nen
mer ki tys ko konai suus yk sit täis ten osa te ki jöi den ja ko ko naisuu den vä li ses sä vuo -
ro vai ku tuk ses sa. Täs sä mie les sä kaik ki en esit tä mie ni tut ki mus tu lok si en voi aja tel -
97 Lähes ty mis ta pa tar koit taa ni men omaan teks tin tul kin taa, mut ta pe ri aat tees sa her meneut tis ta tul kin taa voi
Kva len (1996, 47, 50–51) mu kaan tie tyin va rauk sin so vel taa myös haas tat te lui hin. Hän huo maut taa haas -
tat te lun tul kin nan ero avan val miin teks tin tul kin nas ta mm. si ten, et tä myös haas tat te li ja, ei vain haas ta tel ta -
va, vai kut taa ti lan teen keh key ty mi seen. Haas tat te lu ti lan tees sa myös mo net ei-kie lel li set te ki jät ku ten eleet
ja ää nen pai not vai kut ta vat tul kin toi hin.
145