Tiivistelmä - Ethesis - Sibelius-Akatemia

7.1 Toimintatutkimus
tut ki muk sel li sin kei noin käy tän töön koh dis tu va in ter ven tio. (Esko la & Suo ran ta
2001, 126). Heik ki nen ja Jyr kä mä (1999, 25) mää rit te le vät toi min ta tut ki muk sen
ta pah tu vak si yh teisös sä, jos sa yk si löt poh ti vat (= ref lek toi vat) ja ke hit tä vät työ -
tään. Toi mi jat myös ana lysoi vat si tä, kuin ka toi min ta on his to rial li ses ti keh key ty -
nyt ny kyi sel leen se kä ke hit te le vät vaih toeh to ja on gel mi en rat kai se mi sek si ja ta -
voit tei den saa vut ta mi sek si. Samal la he tuot ta vat toi min nas ta uut ta tie toa. Toi min -
ta tut ki muk sen mal li tut ki mus proses sis ta toi si aan seu raa vi na suun nit te lun, toi min -
nan, ar vi oin nin ja uu del leen suun nit te lun syk lei nä on pe räi sin mer kit tä väl tä so si aa -
li psy ko lo gi an uran uur ta jal ta Kurt Lewinil tä (Räsä nen 1993, 41). Kuu la (1999, 23)
esit te lee toi min ta tut ki muk sen op pisuun ti na kriit ti sen toi min ta tut ki muk seen, toi -
min nan tie teen, osal lis ta van toi min ta tut ki muk sen, so si aa lis-eko lo gi sen ja kom -
munika tii vi sen toi min ta tut ki muk sen. Kaik kia suun tauk sia yh dis tää aja tus tut ki -
muk sen ta voit tees ta muut taa so si aa li sia käy tän tö jä se kä ym mär rys, jon ka mu kaan
tut kit ta vat ovat pro ses sis sa ak tii vi sia osal li sia yh des sä tut ki jan kans sa. Toi min ta -
tut ki mus on yh teisöl li nen pro ses si, ei vät kä tut ki muk seen osal lis tu jat ole tut ki -
musob jek te ja po si ti vis ti sen tie teen mie les sä. Sen si jaan ne ih mi set, joi ta tut ki mus
kos kee, to teut ta vat yh des sä tut ki mus- ja ke hit tä mishan ket ta sen täy si val tai si na jä -
seni nä. (Kiviniemi 1999, 64–65.) 87
Eri tyi ses ti Carr ja Kem mis ovat vai kut ta neet toi min ta tut ki muk sen yh dis tä -
mi seen osak si kriit tis tä yh teis kun ta tie det tä ja no jau tu vat Haber ma sin tek ni seen,
prak ti seen ja eman si pa to ri seen tie don int res si ja ot te luun (Räsä nen 1993, 47; Kuu la
1999, 64–67). Tek ni nen tie don int res si viit taa tie toon, jo ka on luon teel taan inst ru -
men taa lis ta ja luon non tie teel lis tä se lit tä mis tä. Huo li mat ta tä män tie don la jin vält -
tä mät tö myy des tä mo der nin yh teis kun nan tek ni sen edis tyk sen kan nal ta, se ei ole
ai noa le gi tii mi tie tä mi sen ta pa. Tie to kom munika tii vi ses ta ih mis ten vä li ses tä toi -
min nas ta ei ni mit täin ole pa lautet ta vis sa tie teel li sek si po si ti vis ti sen, ob jek tii vi sen
tie teen mer ki tyk ses sä tie dok si, kos ka toi sen ih mi sen ym mär tä mi nen edel lyt tää so -
si aa lis ta to del li suut ta ra ken ta vi en mer ki tys ten ym mär tä mis tä. Täl lai nen prak ti nen
int res si, jo ka viit taa mer ki tyk sel li ses sä kom munikaa tios sa tar vit ta vaan tie toon, on
saa vu tet ta vis sa her meneut ti sen mer ki tys ten tul kin nan avul la. Mut ta sub jek tii vi nen
mer ki tys liit tyy ai na laa jem paa so si aa li seen jär jes tel mään, mi kä ra joit taa se kä yk -
si lön in ten ti oi den pii riä et tä mah dol li suut ta nii den to teut ta mi seen. Jos sub jek tii vi -
nen ym mär rys ei suh tau du kriit ti ses ti ym pä röivän so si aa li seen to del li suu teen, val -
lit se vat so si aa li set, kult tuu ri set tai po liit ti set olo suh teet saat ta vat sys te maat ti ses ti
vää ris tää si tä. Näin ol len prak ti nen int res si kom munikaa tios sa voi to teu tua vain
sel lai sis sa olo suh teis sa, jois sa ih mi set ovat tul leet tie toi sik si yh teis kun nan vie -
raan nut ta vis ta ele men teis tä ja kyen neet eli minoi maan ne. Tut ki mus, jo ka tuot taa
87 Yhtei söl li syy den as te vaih te lee näh däk se ni ti lan teen ja pro ses sin vai heen myö tä. Kos ka täs sä tut ki muk ses -
sa eri tyi ses ti pro jek tin al ku puo lel la osal lis tu jil ta puut tui tie to ja tai to sii tä, mi ten ede tä op piak seen lau la -
maan, opet ta ja sai ol la täy si val tai sem pi toi mi ja kuin osal lis tu jat. Opet ta jan roo liin kuu lui toi min nan suun -
taa mi nen ja oh jeis ta mi nen. Sitä tär keäm pää oli saa da esiin osal lis tu ji en nä kö kul mia – tut ki mus epä on nis -
tuu, jos se ei pys ty va lot ta maan jo tain oleel lis ta osal lis tu ji en maa il mas ta ja suun taa maan toi min taa hei dän
toi veiden sa ja tar peiden sa mu kaan si ten, et tä jo kai nen saa ää nen sä kuu lu viin ja ko kee voi van sa vai kut taa
ta pah tu miin.
131