Tiivistelmä - Ethesis - Sibelius-Akatemia

12 Laulamiskulttuurin mahdolliset maailmat
Lähiympäristö
Ulot tu vuu det 7–8: Tut ki muk seen osal lis tu ji en lä hiym pä ris tön kä si tyk set mu si kaa -
li suu des ta ja lau lu taidon ke hit tä mis mah dol li suuk sis ta hei jas te li vat ab so luut tis ta
lau lu tai tous ko mus ta, ja pro jek tin al ku puo lel la lä hes jo kai nen it se kin suh tau tui
epäil len mah dol li suuk siin sa op pia lau la maan. Attri buu tiota pa na (Wei ner 1986)
niin ins ti tu tio naa li ses ti kuin per heen ja ys tä vi en kes kuu des sa lau lu tai toa se li tet tiin
si säi sil lä, py sy vil lä te ki jöil lä, jot ka ei vät ole kont rol loi ta vis sa. Kun osal lis tu jat
saat toi vat to de ta tai to jen sa har joit te lun avul la kui ten kin ke hit ty vän, kä si tyk set lau -
la mi ses ta ja mu si kaa li suu des ta muut tui vat re la ti vis ti sem mik si (ks. lu ku 11.3.2) ja
vä hem män dua lis ti sik si (ks. Schom mer 1990). Myös it se luot ta mus ja tun ne omas -
ta pys ty vyy des tä lau la mi sen suh teen kas voi vat. Se mi ten lä hiym pä ris tö, opet ta jat,
per he ja ys tä vät att ri bu oi vat lau lu tai toa, vai kut taa luon nol li ses ti yk si lön omiin kä -
si tyk siin (ks. Ban du ra 1997; Paja res 1996).
Ulot tu vuus 9: Kaik ki en Lau le taan–pro jek tin opis ke li joi den lau lu tai to ke hit -
tyi huo mat ta vas ti, vaik ka ope tuk sen mää rä pro jek tis sa jäi var sin vä häi sek si (ks. lii -
te 16). On sik si syy tä olet taa, et tä op pi mis tu lok set oli si vat ol leet lap suu des sa hy -
vät, mi kä li lap si oli si saa nut opas tus ta ja roh kaisua lau la mi ses saan lä hi ke hi tyk sen
vyö hyk keen (Vygots ky 1978) ide aa lin mu kai ses ti. Kos ka tai don ke hit ty mi nen pe -
rus tuu har joit te luun (Schmidt 1982, 438–440; Welch 1985), oli si vat osal lis tu jat
eh ti neet ai kuisikään men nes sä har jaan nut taa mo ni puo li ses ti ään tään lau la vi en lap -
si en tapaan.
Ennen pro jek tia osal lis tu jil le ei ol lut tar jot tu lau la mi sen ope tus ta, ei kä ku -
kaan ol lut muu ten kaan in nos ta nut hei tä ke hit tä mään lau lu tai to aan, päin vas toin
lau la mis ta oli lan nis tet tu. Sen si jaan muis sa mi tä eri lai sim pien elä män alu ei den
har ras teis sa on ta pa na jär jes tää al keis kurs se ja tai to jen pe rushar joit te lua var ten.
Sitä, et tä osal lis tu jat oli vat lap se na il mei ses ti epä on nis tu neet jois sain kou lun lau la -
mis ti lan teis sa, ei oli si pi tä nyt tul ki ta ky vyt tö myy dek si op pia yleen sä lau la mis ta.
Vygots kyn (1978, 85–87) mu kaan lap sen ak tu aa li nen ke hi tys ta so, se jol la hän
pys tyy suo riu tu maan it se näi ses ti teh tä väs tä, ei ker ro lap sen po ten ti aa li sis ta ke hi -
tys mah dol li suuk sis ta. Lisäk si Vygots kyn mu kaan ai kui sen tu ki lap sen sen het ki -
seen osaa mis tasoon näh den lii an vaa ti vas sa teh tä väs sä käyn nis tää lap sen si säi siä
ke hi tys proses se ja. Niin pä lap sen ky vyt tö myys lau laa nuo til leen lau lua, jon ka suu -
rin osa esi mer kik si luok ka to ve reis ta osaa, ei tar koi ta, et tei kö hän pys tyi si op pi -
maan si tä so pi vaa apua saa des saan. Apu voi kos kea esi mer kik si si tä, et tä au te taan
las ta suun taa maan tark kaa vai suu ten sa sä vel kor keuk siin ei kä esi mer kik si ää nen
vä riin (ks. Leont jev 1969; Moo re 1994, 45–46). Tilan ne on nu rin ku ri nen: lau -
lunope tus ta on run saas ti tar jol la hen ki löil le, jot ka ovat lau lu tai toi sia. Ne, jot ka eni -
ten opas tus ta kai pai si vat, ei vät näy tä si tä var muu del la saa van. Olen sa maa miel tä
kuin Lann fjäll (1998, 13), jo ka ky syy, ket kä sit ten opet tai si vat hei kos ti lau la via,
jos ei vät koulutetut laulunopettajat.
242
oh ja ta kaik kia op pi lai ta kes kit ty mään ää nen mo niin ulot tu vuuk siin. Nii hin voi vat kaik ki osal lis tua riip pu -
mat ta lau lu taidos ta, ja sa mal la ää nen käyt tö saa har jaan nus ta. Samal la alet tai siin miel tää, et tä oi kein ja vää -
rin lau la mi sen vä lil le ei ole syy tä aset taa jyrk kää ra jaa ja et tä vää rin lau la minen kin kuu luu nor maa liin ke hi -
tyk seen (ks. lu ku 2.3).