Tiivistelmä - Ethesis - Sibelius-Akatemia

2 Laulutaidottomuutta koskevia tutkimuksia
us kal lus ta lau laa se kä hi das taa edis tyneem pi en ke hit ty mis tä (Rau ta vaa ra 1996,
420). Vaik ka on tie dos sa, et tä lau lu tai toa voi daan ke hit tää, niin mit ta via pe da go gi -
sia in ter ven ti oi ta ei ole näh ty. Rut kows ki (1996, 365) to te aa: ”Vii den kym me nen
vuo den ajal ta on tut ki mus tie toa sii tä, et tä kaik ki lap set voi daan opet taa lau la maan
ja et tä yk si löl li nen tai pien ryh mä- oh jaus on te hok kaam paa kuin suu res sa ryh mäs -
sä ta pah tu va ope tus. Kos ka hei kos ti lau la vi en mää rä näyt tää kui ten kin ole van kas -
vus sa, luok ka huo neis sa ei il mei ses ti so vel le ta sel lai sia stra te gi oi ta, joi den avul la
lap set op pi vat lau la maan.” Myös Joy ner (1969, 124) pai not ti jo vuo si kym meniä
sit ten, et tä mo nia potentiaalisesti laulutaidottomia voitaisiin auttaa, mikäli lapsia
jo 5–7-vuotiaina heidän aloittaessaan koulua ohjattaisiin sopivasti käyttämään
koko potentiaalista äänialaansa.
2.3 Kehityksellinen näkemys
Suh tau tu mi ses sa lau lu taidot to muu teen voi daan erot taa kak si vas tak kais ta nä ke -
mys tä. Kyvyt tö myyt tä ko ros ta va nä ke mys pe rus tuu ver tai luun nii den vä lil lä, jot ka
osaa vat lau laa nuo til leen ja nii den, jot ka ei vät osaa. Ver tai lus sa ih mi set luo ki tel -
laan ste re otyyp pi ses ti jo ko lau lu tai toi sik si tai lau lu taidot to mik si. Lau lu tai toi siin ja
-tai dot to miin jaot te le mi nen tie tys sä jou kos sa tie tyl lä het kel lä tu kee mus ta-val -
kois ta kä si tys tä lau lu taidot to muu des ta py sy vä nä ky vyt tö myy te nä, vaik ka ei väi -
tet täisikään, et tä tu los en nus taa tut kit tu jen tu le vaa osaa mis ta. 11 (Welch 1996.)
Wel chin (1996) esit tä mäs sä ke hi tyk sel li ses sä nä ke myk ses sä lau lu tai to näh -
dään mo nis ta eri te ki jöis tä koos tu va na ja muut tu va na tai to na, jo ta voi ke hit tää iäs -
tä riip pu mat ta. Lau lu tai to muo dos taa jat ku mon, jon ka toi ses sa pääs sä lau la ja voi
ol la jok seen kin ky vy tön lau la maan nuo til leen ja toi ses sa ää ri pääs sä taas oma ta
vaik ka pa erit täin tar kan pri ma vis ta -tai don 12 . Se, et tä lau la misosaa mi nen vaih te lee
yk si lös tä toi seen, on nor maa lia ja joh tuu ta vat to man mo nis ta te ki jöis tä. Lukuis ten
tut ki mus ten 13 pe rus teel la Welch esit tää lap sen lau lu taidon ke hit ty vän län si mai ses -
sa kult tuu ris sa seu raa vas sa jär jes tyk ses sä. Ensim mäi sel lä ta sol la lap si on kiin nos -
tuneem pi sa nois ta kuin me lo dias ta. Lau la mi nen on hy räi ly mäis tä ja me lo diakaar -
rok set ovat usein las ke via. Toi sel la ta sol la lap si tu lee tie toi sek si mah dol li suu des ta
11 His to rial li ses ti ky vyt tö myys nä ke myk set ovat ol leet var sin eh dot to mia, ku ten lai naus Scien ti fic Ame ri can
-leh des tä vuo del ta 1952 kos ke vas ta ar tik ke lis ta osoit taa: ”Huo li mat ta va ja vai suu des taan täl lai set [sä vel -
kuu rot] hen ki löt voi vat jos kus pai nos tet tu na saa vut taa koh tuul li sen pia non soit to taidon. Mut ta to den nä köi -
ses ti ku kaan täl lai nen hen ki lö ei ole op pi nut lau la maan tai soit ta maan viu lua tai hui lua il man et tä yri tyk set
nos tat ta vat voi ma kas ta är ty mys tä muis sa. Yleen sä ei ole suo si tel ta vaa an taa sä vel kuu ron lap sen ot taa soit -
to tun te ja.” (Kal mus 1952, Kazez 1985, 47 mu kaan.)
12 Pri ma vis ta on ita li aa ja tar koit taa en si nä ke mäl tä, ts. sä vel lyk sen esit tä mis tä il man val mis ta vaa har joi tus ta
(Lau ri la 1974, 138).
13 Wel chin 1996 esit tä mä mal li pe rus tuu seu raa viin tut ki muk siin: Young 1971; Moog 1976; David son ym.
1981; Fox 1982; Dow ling 1984; Fyk 1985; Davies 1986, 1992, 1994; Har greaves 1986, 1996; Welch
1986a, 1994, 1996; Ries 1987; Rut kows ki 1987; Levinowitz 1989; Fuji ta 1990; Mina mi & Ume za va 1990;
Wur gler 1990; Welch ym. 1991; David son 1994; Whi te, Ser geant & Welch, 1996; Thur man & Klitz ke
1993; Papousek 1996.
32