Tiivistelmä - Ethesis - Sibelius-Akatemia

9 Fysiologiseen perustaan liittyvien tekijöiden tarkastelua
läh tö ta so) ja Emmal la (koh ta lai nen läh tö ta so) oli pa rem mat val miudet lau laa kor -
kei ta sä ve liä jo aloi tet ta es sa kuin muil la osal lis tu jil la, mi kä hel pot ti hei dän koh dal -
laan pää-ää ni en käyt tä mi sen va kiin tu mis ta ja ohen ne me kanis min käyt töä. Vai -
keudet hei dän lau la mi ses saan oli vat si ten re kis te ri kysymyk sen osal ta en nem min
psy ko lo gi sia, jän nit tä mi seen ja epä suo tui siin us ko muk siin liit ty viä.
Roo sa (koh ta lai nen läh tö ta so) op pi ikään kuin va hin gos sa ”mik saa maan”
pää- ja rin ta re kis te riä toi siin sa, ts. ohen ta maan ään tä (ks. lu ku 6.3), siir ty es sään
pää re kis te rin puo lel le 114 . Roo sal le muo dos tui ta val laan kak si eri lais ta ään tä, jon ka
kum man kaan käyt töä ei eh dit ty pro jek tin ai ka na va kiin nut taa. Koke mus uu des ta
omas ta ää nes tä oli kui ten kin tär keä aja tel len ää nialan laa jenemis ta ylös päin. Kun
toi (g 1 ) on niin kor keal la, en voi lau laa omal la ää nel lä, vaan on koe tet ta va si tä
”oop pe ra ään tä”. Se tun tuu pa rem mal ta, tu lee sy vem mäl tä ja on voi mak kaam pi.
(Roo sa, 11.2.2000)
Sekä Iidan et tä Lau ran lau la es sa oli var ta los sa sel väs ti ha vait ta vaa jän nit -
tynei syyt tä. Lau ral la se liit tyi näh däk se ni ni men omaan lau la mi seen, mut ta Iidan
har ti at, nis ka ja leu ka vai kut ti vat py sy väs ti jän nit ty neil tä ja hä nen ryh tin sä oli ku -
ma ra. Iida ei il mei ses ti ai kai sem min ol lut kiin nit tä nyt asi aan eri tyis tä huo miota,
mut ta tu li lau la es saan sii tä vä hi tel len tie toi sek si. Kävim me seu raa van kes kus te lun
tam mi kuus sa 2000: Iida: Mus ta tun tuu, et tä pää si sin ylös päin. Ava: Joo, mut sä
työn nät pää tä eteen päin sil lä ta val la, et tä nis ka jäy kis tyy ja se vai kut taa ylä-ää -
niin. Iida: Pelot taa nuo ylä-ää net. Huo masit ko, et tä nis ka me ni ihan jäy käk si kun
ei on nis tu nut nuo ylem mät [ää net]?
Iidan koh dal la oli eri tyi sen tar peel li sel ta kiin nit tää huo miota ta vanomais ten
läm mit te ly jen li säk si ar ti ku laa tio elin ten ja var ta lon liik ku vuu den li sää mi seen lau -
la mi sen ai ka na. Tavoit tee na oli saa da mm. mah dol li ses ti mel ko kor keal le aset -
tunut ta ja jän nit ty neel tä vai kut ta vaa kur kun pää tä hie man liik ku maan – pi de tään -
hän esi mer kik si kur kun pään las kua edul lise na ää nen käy tön kan nal ta (Son ni nen
1968, Son ni nen ym. 1999, 319 mu kaan; Iwars son 2001, 386). Har joit tei na käy tet -
tiin mm. hau kot te lua, ve nyt te ly jä lau la mi sen ai ka na se kä sel lai sil la ään neyh dis tel -
mil lä lau la mis ta, jois sa kur kun pää lii kah te li luon nos taan ulos päin kin nä ky väl lä ta -
val la. Sel lai sia oli vat mm. r, kr, fr jne. yh dis tet ty nä vaik ka pa a-vokaaliin.
Näyt täi si sil tä, et tä Iidan ää niala oli si pro jek tin ai ka na ka ven tu nut si ten, et tä
ma ta lim mat pie nen ok taa vin sä vel tasot jäi vät pois (ää niala pro jek tin alus sa oli
e–e 1 ja lo pus sa a–h 1 ). Tilan ne on näh däk se ni ohi mene vä, mi kä li hän jat kaa lau lu -
har joi tuk sia. Hän to te si it se, kuin ka nuo ala ää net ovat hun nin gol la, kun ylä-ää net
tu lee (7.3.2001). ”Hun nin gol la olo” il me ni ti lan teis sa, jois sa oli jon kun ai kaa har -
joi tel tu esi mer kik si sä vel taso ja a 1 –cis 2 ja seu raa vak si oli si pi tä nyt lau laa c 1 :n tie -
noil ta tai alem paa. Mata lat ää net ei vät vält tä mät tä löy ty neet hel pos ti. Seli tys saat -
taa piil lä sii nä, et tä ylem pi en ää ni en tuot ta mi ses sa vält tä mä tön ct-li hak sen ak ti vi -
teet ti jää ikään kuin pääl le, vaik ka ma ta lis sa sä vel tasois sa sen ak ti vi tee tin tu li si vä -
hen tyä; myös har jaan tu neil la lau la jil la voi ol la vai keuk sia tuot taa ma ta lia ää niä
114 Kuvaan asi aa kap pa lees sa 9.2 ”oop pe ra maise na ää ne nä”.
178