Tiivistelmä - Ethesis - Sibelius-Akatemia

6 Äänentuoton fysiologinen
perusta
Ääni ja sen tuot ta mi nen ovat kiin nos ta neet ih mi siä var hai sis ta ajois ta as ti. Ensim -
mäi set tun ne tut ää ni fysio lo gi aa kos ke vat tut ki muk set teh tiin mui nai ses sa Krei kas -
sa, jos sa pu he tai toa, mu siik ki kas va tus ta ja lau lua pi det tiin ar vos sa. Nyky ään, eri -
tyi ses ti vii me vuo si kym meni nä, ke hit ty vän tek no lo gian ja ää ni fysio lo gi aan koh -
dis tu van kas va van mie len kiin non an sios ta edis tys se kä pu he- et tä lau lu ää nen tut -
ki muk ses sa on ol lut huo mat ta vaa. (Son ni nen 1987, 18; Sata loff 1991, 2–3.) Sel vi -
tet tä vää ää nen tut ki muk sen alu eel la riit tää, ku ten Ros sing (1990, 347) ku vai le vas ti
to te aa: ”On ironis ta, et tä van hin ta mah dol lis ta inst ru ment tia, in hi mil li sen ää nen
toi min taa ym mär re tään huo nom min kuin mo nia mui ta inst ru ment te ja. Ihmis -
äänen tutkimus on yh tä han ka laa kuin tut ki si avaa mat to mas sa ko te los sa ole vaa
viu lua tai par haim mil laan kuin tut ki si viu lua, jo ta soi te taan lä pi kuul ta van ser min
ta ka na, jon ne voi kur kis tel la vain pie nes tä reiäs tä.”
Hira no (1988, 51) ker too ai koi naan esit täneen sä na ii vin ky sy myk sen, mi ten
voi lau la ja tuot taa niin eri lai sia ää niä vain kah den pie nen ää ni huu len 73 avul la. Hän
sum maa vas tauk sen sa ih misää nen häm mäs tyt tä väs tä mo ni puo li suu des ta seu raa -
vas ti: 1. Ääni huul ten ai nut laa tui nen ra ken ne so pii tä hän teh tä vään. 2. Kur kun pään
li has toi min to jen oh jaa ma na ää ni huu let pys ty vät tark kaan toi min nan sää tä mi seen,
mi kä mah dol lis taa mo ni puo li sen ää nen tuo ton. 3. Kes kusher mos to oh jaa tar kas ti
ää ni huul ten toi min taa. 4. Hen gi tys toi min taa voi kont rol loi da. 5. Resonans sion te -
loi den muo vau tu mis ta voi riit tä väs ti kont rol loi da. 6. Ääni läh teen ja re sonaat to rin
vuo ro vai ku tus ta on mah dol lis ta kont rol loi da. Näin ol len kuul ta van ää nen voi mak -
kuus, sä vel kor keus ja vä ri pe rus tu vat mo ni mut kai seen hen gi tyk sen, ää ni väylän
ana to mi an ja fy sio lo gian, ar ti ku laa ti on, re kis te rei den, for mant tien, re sonans sin,
emoo tiote ki jöi den jne. muo dos ta man sys tee min lu ke mat to mi en osatekijöiden toi -
min taan.
Seu raa van tar kas te lun ta voit tee na on luo da poh din ta pin taa niil le ope tus jak -
so jen ai ka na te ke mil le ni ha vain noil le, joi den ole tan ole van yh teydes sä ää nen tuot -
ta mis me kanis mi en fy sio lo gi siin ta pah tu miin. Toi siin sa vai kut ta vi en osa te ki jöi den
jou kos ta olen va lin nut tar kas tel ta vak si joi ta kin mie les tä ni nuo til leen lau la mi sen
kan nal ta kes kei siä te ki jöi tä. Näi tä ovat hen gi tys pai ne, ää nen voi mak kuus ja laa tu,
sä vel kor keuk si en sää te ly, re kis te ri-il miö se kä joi ta kin nä kö koh tia tun ne reak ti oi -
73 Pie nen lap sen ää ni huu let ovat 6–8 mm pi tui set ja kas va vat ai kui sek si tul ta es sa nai sil la 12–17 mm ja mie hil -
lä 17–23 mm pi tui sik si (Sata loff 1991, 142).
113